Onkilahdenranta tammikuussa

Synkkää, tihkuista mutta hapekasta , 07.01. 2007

Kuva: Apu72

vaasa, onkilahti, lenkkipolku, lenkkipolut,

Onkilahdenrannan lenkkipolku vaikuttaa lohduttoman synkältä ja pimeltä, mutta jos uskaltautuu ulos, huomaakin ylläattänen että ilma on raikasta ja helppoa hengittää

Talvinen laiturinäkymä

Kaunis laiturinäkymä - En vacker vy från bryggan
Kuvattu 31.12.06 klo 13 jälkeen - Fotat efter kl 13

Kuva: MjosundsJuck

vaasa, laiturinäkymä, rantalaituri, laiturit

Vastavalo, laskevan auringin heijastuminen jäänpinnasta ja varjoon jäävät laiturirakenteet luovat yhdessä rauhallisen tunnelman. Kuvaaja on taitavasti tavoittanut talvipäivän illansuun seisahtuneen tunnelman. (Keksi itse oma selitys)

Kuvia Palosaaresta

Lemmenkuja joskus 1950-luvulla 20 x 30 cm.

Kuvat: Aleksanteri Salsa
Paikka: Galleria Taide ja kehys

vaasa, palosaari, lemmenkuja kuhnankulma, kuhnan kulma

Vanha historiallinen Palosaari kiinnostaa harrastajamaaleita. Vaasalainen nimimerkki Aleksanteri Salsa on maalannut viisi uutta taulua, joiden aiheena on Lemmnkuja ja Kuhnan kulma ympäristöineen. Kuvat on lisätty vaasalaisia.info galleriaan 03.01.2007.

Lemmenkuja

Lemmenkuja

Mauri Kessunmaa
19 x 25 sm.
Galleria Taide ja Kehys
Vaasalaisia Galleria

Vaasan Palosaarella sijaitseva ”Lemmenkuja” on pojalaisen kirjallisuuden kuuluisin kujanpätkä.

Lemenkujasta ovat kirjoittaneet Elvi Sinervo ja Venny kontturi ja läheltä liippaa myös Jorma Ojaharju.

Elvi Sinervolle kuja, oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja, oli Roistokuja, Venny Kontturille Ruukinkuja. Kujan muita nimiä on ollut myös Sammonkuja. Sinervo kertoo kujasta novelleissaan ”Lapsi katselee” ja ”Haju”. Molemmat ilmestyivät novellikokoelmassa ”Runo Söörnäisitä#.

Romaanissa ”Palavankylän seppä” Sinervon isä, romaaninimeltään Hermanni, katselee baptiostikirkon kortteerihuoneen ikkunasta Lemmenkujalle ja miljöö on aistittavissa myös Romaanissa ”Viljami vaihdokas”.. Tunnistettavaksi ”Roistokujan” tekee pieni väläys faktisesta henkilöstä. Sinervon ”kulmakarvakomisaari” on konstaapeli Seppälä, jonka tuuheat kulmakarvat toivat kollinimen ”Fällykulma- tai fällysilmä Seppelin”. Seppelin esiintyy myös Jorma Ojaharjun romaanissa ”Valkoinen kaupunki”.

Venny Kontturille kuja on Ruukinkuja, jota pieni Viira-tyttö katselee lapsen silmin. Konntturi ja Sinervo eivät tunteneet toisiaan lapsina vaikka asuivat samaan aikaan saman kujan varrella. Kirjailijat tapasivat vasta aikuisina pohjanmaan junasa sattumata Tarina on kerrottu Tapio Parkkarin tekemässä radiohaastattelussa 80-luvun lopussa.

Lemmenkujalla vietettiin sakeata elämää. Kujalla asui pirtutrokareita, juoppoja ja huoaria, joita Kontturi kutsuu romaanissaan kiinniottajanaisiksi. Kuuluisin näistä oli ”Kalkkilaiva”, joka tunnettiin paksusta kivipuuterimeikistään ja siroista herraskaisista hatuistaan. Kujalla tunnettiin myös Jerikon-Ruusu, joka sai liikanimensä siitä, että kukki vain öisin.

Pihalyhdyt

Pihapiirin valoteokset luovat tunnelmaa

Kuva: Pappa Razzi

vaasa, pihataideteos, valoteos, pihavalo, pihalyhty

Erikoiset pihavalot, pihalyhdyt, pihan valoteokset - ovat uusi osa kaupunkikulttuuria. Keskikaupungin pihojen taideteokset aloitti Korsholmanpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa oleva asuinkiinteistö. Kiinteistö tunnettiin aikaisemmin puolustusvoimien henkilökunnan asuintalona. Myös kaupunginkirjaston edessä on valoteos luomassa tunnelmaa pimeyteen

Talvigolfia

Väylä 18 Kråklundissa

Kuva: Apu72

kråklund, talvigolfia, golfia talvella, vaasa

Golfikierros uudenvuodenaattona 2006-2007 Kräklundin golfikentällä on niin harvinainen tapahtuma, että se kannattaa dokumentoida myös täällä. Kansansuosiossa golf lienee ohittanutr murtomaahiihdon ja pesäpallon jo aikapäiviä sitten.