Kirkon valo

 Ikkunasta loistaa valo

Kuva: MjosundsJuck
Ei sillä ole mitään merkitystä onko ortodoksi, luterilainen tai uskonnoton. Kirkon ikkunoista tulviva valo sulkee piiriinsä lämmön ja läheisyyden tunteen. Sitä me kaikki kaipaamme. Ei vain Jouluna.

Lumi tuli ja meni

 Musta joulukuu Vaasassa

Kuva: Pappa Razzi
Kaivattu lumi satoi 17.12 ja 18.12 välisenä yönä 2006. Lumisade jatkui 19.12-20.12 välisenä yönä. Seuraavan vuorokauden aikana lumi suli ja maa oli jälleeen musta. Onko tämä merkki siitä, että pian ryhdymme puhumaan kolmesta vuodenajasta neljän asemasta? Kuva on otettu 18.12. 2006 n. klo. 08.05.

Jouluinen kauppatori

Vaasan kauppatori, joulukuu 2006

Kuva: Pappa Razzi
Joulun 2006 analoginen hittituote on aivan selvästi pärekori. Pärekoreja Vaasan kauppatorilla myy Kaj Bäcklund Maalahdesta.

Ohikiitävä hetki

Kuva ja teksti: Kike_B

Öinen ajelu funkkistyyliä edustavan Opistotalon ohi.
En nattlig körning förbi den i funkkis-stil byggda Opistotalo.

Kuva ja tulkinta
Epärarkka kuva joka ei sano kenellekään yhtään mitäänn vai kuvaajan spontaani oivallus vauhdista ja ohikiitävästä hetkestä? Miksi kuva ei voisi esittää jotain muuta kuin mitä se esittää?

Vaasan yövalaistus

Kuva: Kike_B
Anttila julkisivu on nykyään sinertävä illasaikaa.
Anttilas fasad är nuförtiden blå under kvällstid.

Uusi yövalaistus loistaa kuin timantit mustalla satiinilla.

Kaupunki näyttää pimeällä paljon suuremmalta ja salaperäisemträ kuin todellisuudessa on. Tai mistä sen niin varmasti voi tietää. Varsinkin toriympäristön kiinteistöjen haltijoita tulee kiittää ennakkoluulottomasta satsauksesta yövalaistukseen.

Jorma Ojaharju

Vaasan veri ei vapise, ilm. toukokuu 2006

Kuva: Tapio Parkkari
Jorma Ojaharju lienee ainoa vaasalainen kirjoittaja, jonka on viime vuosina kronikoinut syntymäkaupungistaan. Muista tulee mieleen vain ”Varjoisan kaupungin tarinoita”, jonka panivat pystyyn Rauno Anttila ja Asko Hurtig kuusitoista vuotta sitten. Tämä kaupunki olisi ansainnut enemmän.

Jompankaan veri ei vapise

- Vaasan veri ei vapise sai alkunsa, kun Helsingissä asuvan ystäni vaimo löysi vanhoja kirjoituksiani Vaasasta ja ryhtyi niitä tuttavapiirissään levittelemään. Hän kysyi minulta, että voisinko kirjoittaa lisää. Siitä se alkoi. Voidaan kai sanoa, että kirja on tehty ”yleisön pyynnöstä”

-

Kirjassa on historiaa ja nykypäivää sekaisin. Olen liittänyt sinne myös juttuja, joita olen lukenut Vaasasta ja muita mielestäni kirjaan sopivia juttuja. Voisi sanoa, että kirja sisältää hervotonta suunsoittoa. Politikoinnin osuus on melko vähäinen, sanoo Ojaharju.

Aikaisempien Vaasa -kirjojen suosiosta Ojaharju arvelee karhean sarkastisesti, että ihmiset haluavat lukea oman nimensä kirjaan präntättynä. Niin nytkin. Mitään henkilöluetteloa kirjassa ei kuitenkaan ole.

Kirja on saatavissa Vetokannaksen Kymppikioskista kohtuulliseen hieman yli 20€ hintaan.

Lue kirjasta enenmän:
Teosluettelo
Yle – Elävä arkisto

Arto Dahlbo

Taiteilija kohtaa taiteilijan

Kuva: Tapio Parkkari
Vaasalainen kuvataiteilija, runoilija ja muusikko Arto Dahlbo puhuu käsillään ja vartalollaan. Mies suorastaan huitoo puhuessaan. Tämän huomasi myös kuvataiteilija Jani Järvinen, joka pyysi Dahlbon mallikseen.

Dahlbon puheen aiheena on aivan varmasti taide, musiikki tai naiset. Nykyisin tässä järjesdtyksessä. Vielä muutama vuosi sitten järjestys oli päinvstainen.

Kun Arto Dahlbo sitten asettuu ohjaamatta oman muotokuvansa eteen, käy kiusaus ottaa ”näköiskuva” täysin kestämättömäksi, vaikka se ei mitään uutta kuvaan tuokkaan. Loppujen lopuksi idea onnistuu kuin itsestään. Kuvan nimeksi annoin ”Taiteilija kohtaa taiteilijan”

Kuvaupaikka on Jani Järvisen näyttely Galleria Taide ja Kehyksessä joulukuussa 2006.

Tauno Okkonen

 Tauno Okkonen, 1961-1963 – Luminen lakeus 11,5 x 14,3

 Oikea taiteilija

 Paikka: Galleria Taide ja kehys – Risto Helin

Vaasalaiset suhtautuvat taiteilijoihinsa mutkattomasti. On Parempien Ihmisten taiteilijoita, joiden nimi näkyy usein lehdissä ja joiden työt on museoissa ja taidekodeissa ja herrasväen seinillä ja joiden töistä ei tavallinen ihminen mitään tolkkua saa.

Sitten on oikeita taiteilijoita, joiden töistä heti näkee mitä ne esittää. Näiden oikeiden taiteilijoiden kanssa voi aina sopia taulun hinnasta jos vaikka tulee tarve saada jotain kaunista uuden soffan yläpuolelle. Hyvässä lykyssä taulu vaihtuu ovensuussa kahteen kirkkaaseen pulloon

Penkki

Kuva: SR
Ei kaikkea tarvitse selittää
Perinteinen vaasalainen puistonpenkki. Penkkimalli oli pois vuosikymmenet, mutta otettiin uudelleen käyttöön kun uusi kävelykeskusta valmistui 2006.

Pimeä ja lumeton Vaasa

Näkymä laiturilta - Vy från bryggan

Kuva: MjosundsJuc

Pimeä ja lumeton talvi masentaa noin puolta suomalaisista. Toinen puoli ei huomaa mitään oireita tai ei välitä niistä. Lämmin ja pimeä talvi haittaa elämää monin eri tavoin: luonto kärsii, tulvat aiheuttavat vahinkoa ja pienet sureva, että voiko Joulupukkio tulle kun ei ole lunta.

Mielenkiintoinen ilmiö ainkin vasalaisia.info Gallerian kannalta on se, että yökuvat ovat selvästi lisääntyneet. Pimeässä loistavat valot ja vain vaivoin ympäaristöstä piirtyvät rakennukset kiehtovat esteettisiä sieluja. Totta on, että valojen valaisemat varjottomat maisemat saavat mielikuvituksen liikkeelle.

Vaasan Inkerinpuisto

 
Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki

Kuva: Kike_B

Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Sijainti: Inkerinpuisto Kauppapuistikon päässä Hietalahden mäellä Tekijä: Tea Helenelund. Paljastettu: 11.5.1955

Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa ( 130 sm ) oleva tyttö pitelee hellävaroen siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on 190 sm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki.

Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. Teksti on latinankielinen: PROTEGE CRESCENTEM – PARVIS ESTO VIA TUTA!

Suojele kasvua – Turvaisaa tie pienien olkoon! - Skydda de växande – Säker sin väg de minsta hava! )
Vaasalaisen urbaanilegendan mukaan patsaan ja puiston nimi tulee siitä, että Inkeri niminen tyttö kuoli auton alle yrittäessään pelastaa haavoittunutta varpusta jäämästä auton alle.

Kasitie

Kuva: juhaz
Kasitie tähdittää matkaa

Parempi pidätttäytyä kommentoimasta. juhazin kuvia voit tarkastella hänen omassa albumissaan vaaslaisia.info Galleriassa. Liity sinäkin galleristien joukkoon. Jokainen vaasalaisia.info foorumiin rekisteröitynyt voi perustaa oman kuva-albumin tai useampia. Kuvia galleriassa on tällä hetkellä runsaat 450 ja niitä on katsottu lähes 73 000 kertaa.

Aleksanteri Salsa

Aleksanteri Salsa, Lemmenkuja - 40x50

Paikka: Galleria Taide ja Kehys

Nostalgiaa Präntööltä

Artcityssä on tuhansia tarinoita taiteilijoista, taiteesta ja taiteen harrastajista. Aleksanteri Salsa kuuluu jälkimmäisiin. Kysymyksessä on nimimerkki. 

Aleksanteri ei halua minkäänlaista julkisuutta. Sen verran häneastä tiedetään, että kysymyksessä on yli 60-vuotias turkulainen puuseppä, joka nykyään asuu Vaasassa. Lemmenkuja on maalattu 2004.

Aleksanteri Salsan nostalginen työ Palosaarelta on tyypillinen harrastajamaalarille. Tekijä palaa menneisyyden, ehkä lapsuuden muistoihin kokeneena aikuisena. Työ edustaa hyvää harrasjatasoa.

Seppo Raunala

Seppo Raunala (58) on tuttu näky katukuvassa. Laiha, nälkiintyneen näköinen mies taulu kainalossa. Monet ovat tietävinään, että taulu on useimmiten vielä märkä luomistyön jäjiltä ja se on pantava nopeasti kiertoon hinnalla, jonka voi aina sopia taiteilijan kanssa.

 Vaasan eniten myynyt taiteilija

joskus taulu lähtee märkänä 

-Monessa tapauksessa se pitääkin paikkansa. Maalaan paljon lateksilla, joten taulu kuivaa nopeasti. Taulu on kuiva viimeistään siinä vaiheessa, kun se on asiakkaan seinällä, myöntää Raunala

Seppo Raunala on Vaasan eniten myynyt taiteilija. Vaasalaiskodeissa on satoja Raunalan tai Sebastian nimimerkillä signeerattuja töitä.

-Pyrin olemaan itselleni rehellinen vaikka raiskasinkin oman moraalini jossakin vaiheessa. Juuri nyt pyrin selviytymään tekemisen kautta. Käyn melkein päivittäin AA:ssa ja olen pystynyt selvittämään itselleni monia asoita. Minulla on vahva itseironian taju.

-Viinakin tuntuu olevan hallinnassa. Voi olla, että jos olen vääräässä paikassa oikeaan aikaan, niin otan kunnon perskännin, mutta siihen se sitten jää suunnittelee Raunala.

Seppo Raunala kävi syntymässä Kauhajoella, mutta hänet adoptoitiin jo 3 kuukautisena Vaasaan. Kaupungin katuja mies on nyt tallannut 58 vuotta.

Vaasalaisia info:

Hannu Ojala

Palokadulta

Kuva: Hannu Ojala

Akvarellisti Vaasasta 

Hannu Ojala on syntynyt Jokioisissa vuonna 1952. Maalaamista hän on harrastanut koko ikänsä. Ojalan tekniikoita ovat akvarelli, öljy, pastelli, hiili ja tussi. Hän on Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry:n, Vaasan Taidekerhon ja Nordiska Akvarellsällskapet:n jäsen. Toimeentulonsa Ojala saa yrittäjänä.

Hän on osallistunut mm. seuraaviin näyttelyihin: "Siveltimen satoa" Emil Cedercreutzin museo Harjavalta 05, Minun Helsinkini 2006, Sanomatalo Mediatori Helsinki, Huumori ja tekemisen ilo - Seinäjoen taidehalli 06.

Hannu Ojala on ensimmäinen taiteilija albumissa, johon kerätään vaasalaisten taiteilijoiden ja taiteeharrastajien tekemiä kuvia Vaasasta.

Kotisivu:

Itsenäisyyspäivä 6.12

 Itsepäisesti

Mitä taiteilija Hannu Ojala on ajatellut ristiessään teoksensa 6.12 mukaan?

Taiteilijoista ei koskaan tiedä. Sateesta ja hahmoista voisi päätellä, että taiteilijan myötätunto on juuri näiden tavallisten tarpojien puolella. Taitelija Hannu Ojala itse on vakuuttunut, että teoksesta henkii myös Vaasan kaupunki.

Vaasa toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisen Suomen väliaikaisena pääkaupunkina. Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta.

Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.

Vaasa on ollut 400 vuotisen historiansa aikna monena: Nikolainkaupunki, läänin hallintokaupunki, koulukaupunki, teollisuuskaupunki, matkailukaupunkia ja nyt ArtCity - taidekaupunki.

Lisää Hannu Ojalan töitä voit tarkatella täältä:

Vaasa Street Scenes 4

Kuva ja teksti: jagHarjoitelma taustan ja mallin erilaisesta valaisusta. Näitä kohtauksia esiintyy usein amerikkalaisissa TV-sarjoissa ja elokuvissa mutta kokemukseni mukaan aivan liian harvoin Vaasan Toriparkissa.

Street scenes Vaasa

Ja samalla vastaus seuraavaan kysymykseen: "Miksi näissä kuvissa on ainoastaan naispuolisia malleja?" Vastaus: On helpompi saada kameli astumaan neulansilmän läpi kuin saada vaasalainen mies poseeraamaan valokuvassa.

Vaasa postikortit

Selaile postikortteja

 Vaasa 100 vuotta sitten

Millainen Vaasa oli runsaat 100-vuotta sitten? Vaasalaisia infon Gallerian postikorttikokoelma antaa siihen vastauksen. Postikorttialbumin korttien määrä kasvaa tasaiseen tahtiin. Nyt joulukuun alussa 2006 kortteja on vajaat 70. 

Tarkoitus on päästä vuoden kuluessa muutamaan sataan korttiin, joiden kaikkien aiheena on kadonnut tai muuttunut Vaasa.

Voit myös valita vaasalaisia. infon vihreästä yläplkista kohta Galleria ja sieltä edelleen ”Käyttäjien kuvia” ja sen jälkeen ”Postimestari”. Postimestari sijaitsee kolmannella lehdellä. Voit katsella koko postikorttisarjan nuolinäppäimiä klikkailemalla.

Sumujen tie

Kuva: Mjosundsjuck
Sumujen tie - Dimmornas Väg. Joulukuun 3. 2006. Kuvattu Räätälinsaaren länsipuolella - Fotat på västra sidan av Skräddargrundet

Vaasa Street Scenes 2

Kuva: jag
Mallina tässä kuvassa on Vaasan yliopistossa opiskeleva Joy. Hän on hahmona ehdottoman mielenkiintoinen; hiljainen älykkö, jonka malliportfoliosivujen ympärillä pyörii kuitenkin erittäin innokas - lähinnä miehistä koostuva - nettiyhteisö.