Vaasalainen katutaide on aneemista
Tagit, tarrat, stikkerit, stencilit ja graffitit ovat merkkejä urbaanista kulttuurista. Katutaide kehittyy koko ajan. Enää tekijöinä eivät ole vain graffittitaiteesta kiinnostuneet, vaan periaatteessa kuka tahansa voi tehdä sablonigraffitin tai käyttää valmiita stencillejä tai sabloneja
Taidetarra onnistuu skannerilla, väritulostimella ja valmiilla tarra-arkilla ja mallit voi noutaa netistä. Esimerkiksi Punk Stencill-sivustolta löytyy kuva useimpiin tarpeisiin. Toki myös tusseilla, liisteripötköllä ja nipulla A4:siä pääsee hyvään alkuun. Osaava kierrättää työnsä Photoshopin kautta. Enää tarvitaan vain sisältö.
Tarroilla vaikuttaminen on Vaasasa kovin vähäistä jos sitä verrataan moniin suomalaisiin kaupunkeihin. Mm. Helsingillä ja Joensuulla on omat vahvat katutaideyhteisöt. .
Mistään uudesta asiasta ei tietenkään ole kysymys. Vielä 50-60 luvulla sähköpylväät toimivat jopa kunnallisten ilmoittelun alustana. Samaa tarkoitusta palveli uudisrakennusten lautaiset suojaseinät. Nykyisin tarrojen alustoina toimivat kaupungin pysäköintiautomaatien kyljet, Vaasan läänin puhelimen kaapit ja Vaasan Sähkön ja postilaitokset monenmoiset kaapit.
Oikeastaan ainoa näkyvä tarrakampanja Vaasassa on ”Che ´n” kuvat joita on ilmestynyt melko runsaasti eripuolille kaupunkia. Kuvan sanoma on kuitenkin jäänyt hämäräksi. Jotkut ovat sanoman ymmärtäneet, koska ovat ryhtyneet raaputtelemaan che-tarroja tai asialla ovat kaupungin työntekijät. Lopputulos on ikävän näköistä töhryä.
