Linjakasta arkkitehtuuria

Arkkitehtoonisia kuvia Vaasasta

Kuva: Kike_B

vaasa, arkkitehetuuri

Kike_B:n arkkitehtuuria koskevat kuvat ovat oivaltavia, mielenkiintoisia ja tuovat aiheeseen jotain uutta.

Tässä modernin kaupunginkirjaston nurkka. Onko siis kuvassa kaupunginkirjston nurkka? Tarvitaanko kuvan selittämiseen kuvateksti vaiko toimiiko kuva myös yksistään?

Eemu, Eero ja Einari

Einari Uusikylä - (1890-1977) - miniatyyri

Kuva: Tikanojan taidekoti
Tikanojan taidekoti 16.11.2006 – 25.02.2007

Eemu Myntti, Eero Nelimarkka ja Einari Uusikylä

Marraskuun puolivälissä avautuí Tikanojan taidekodissa näyttely Eemu, Eero ja Einari, joka esittelee vaasalaislähtöiset pohjalaistaiteilijat Eemu Myntin, Eero Nelimarkan ja Einari Uusikylän. Näyttely esittelee heidän tuotantoaan varhaistuotannon kautta.

Tämä on ensimmäinen kerta kun näiden tunnettujen pohjalaistaiteilijoiden töitä esitellään yhteistnäyttelyssä näin laajalti. Eemu Myntti, Eero Nelimarkka ja Einari Uusikylä olivat lapsuudenystäviä. He vaalivat koulussa alkanutta ystävyytrtään läpi elämänsä: He kirjoittelivat toisilleen kirjeitä ja kävivät kahviloissa pitkiä keskuteluja taiteesta ja elämästä.

Ehkä paras osoitus heidän ystävyydestään ovat lukuisat heidän toisistaan maalaamat muotokuvat. Kolmikkoa voidaan kuatsua suomalaisen modernismin varhaiskauden tulenkantajiksi.

Eemu, Eero ja Einari-näyttely on Tikanojan taidekodissa 25.02.2007 saakka.

Onkilahdenranta tammikuussa

Synkkää, tihkuista mutta hapekasta , 07.01. 2007

Kuva: Apu72

vaasa, onkilahti, lenkkipolku, lenkkipolut,

Onkilahdenrannan lenkkipolku vaikuttaa lohduttoman synkältä ja pimeltä, mutta jos uskaltautuu ulos, huomaakin ylläattänen että ilma on raikasta ja helppoa hengittää

Talvinen laiturinäkymä

Kaunis laiturinäkymä - En vacker vy från bryggan
Kuvattu 31.12.06 klo 13 jälkeen - Fotat efter kl 13

Kuva: MjosundsJuck

vaasa, laiturinäkymä, rantalaituri, laiturit

Vastavalo, laskevan auringin heijastuminen jäänpinnasta ja varjoon jäävät laiturirakenteet luovat yhdessä rauhallisen tunnelman. Kuvaaja on taitavasti tavoittanut talvipäivän illansuun seisahtuneen tunnelman. (Keksi itse oma selitys)

Kuvia Palosaaresta

Lemmenkuja joskus 1950-luvulla 20 x 30 cm.

Kuvat: Aleksanteri Salsa
Paikka: Galleria Taide ja kehys

vaasa, palosaari, lemmenkuja kuhnankulma, kuhnan kulma

Vanha historiallinen Palosaari kiinnostaa harrastajamaaleita. Vaasalainen nimimerkki Aleksanteri Salsa on maalannut viisi uutta taulua, joiden aiheena on Lemmnkuja ja Kuhnan kulma ympäristöineen. Kuvat on lisätty vaasalaisia.info galleriaan 03.01.2007.

Lemmenkuja

Lemmenkuja

Mauri Kessunmaa
19 x 25 sm.
Galleria Taide ja Kehys
Vaasalaisia Galleria

Vaasan Palosaarella sijaitseva ”Lemmenkuja” on pojalaisen kirjallisuuden kuuluisin kujanpätkä.

Lemenkujasta ovat kirjoittaneet Elvi Sinervo ja Venny kontturi ja läheltä liippaa myös Jorma Ojaharju.

Elvi Sinervolle kuja, oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja, oli Roistokuja, Venny Kontturille Ruukinkuja. Kujan muita nimiä on ollut myös Sammonkuja. Sinervo kertoo kujasta novelleissaan ”Lapsi katselee” ja ”Haju”. Molemmat ilmestyivät novellikokoelmassa ”Runo Söörnäisitä#.

Romaanissa ”Palavankylän seppä” Sinervon isä, romaaninimeltään Hermanni, katselee baptiostikirkon kortteerihuoneen ikkunasta Lemmenkujalle ja miljöö on aistittavissa myös Romaanissa ”Viljami vaihdokas”.. Tunnistettavaksi ”Roistokujan” tekee pieni väläys faktisesta henkilöstä. Sinervon ”kulmakarvakomisaari” on konstaapeli Seppälä, jonka tuuheat kulmakarvat toivat kollinimen ”Fällykulma- tai fällysilmä Seppelin”. Seppelin esiintyy myös Jorma Ojaharjun romaanissa ”Valkoinen kaupunki”.

Venny Kontturille kuja on Ruukinkuja, jota pieni Viira-tyttö katselee lapsen silmin. Konntturi ja Sinervo eivät tunteneet toisiaan lapsina vaikka asuivat samaan aikaan saman kujan varrella. Kirjailijat tapasivat vasta aikuisina pohjanmaan junasa sattumata Tarina on kerrottu Tapio Parkkarin tekemässä radiohaastattelussa 80-luvun lopussa.

Lemmenkujalla vietettiin sakeata elämää. Kujalla asui pirtutrokareita, juoppoja ja huoaria, joita Kontturi kutsuu romaanissaan kiinniottajanaisiksi. Kuuluisin näistä oli ”Kalkkilaiva”, joka tunnettiin paksusta kivipuuterimeikistään ja siroista herraskaisista hatuistaan. Kujalla tunnettiin myös Jerikon-Ruusu, joka sai liikanimensä siitä, että kukki vain öisin.

Pihalyhdyt

Pihapiirin valoteokset luovat tunnelmaa

Kuva: Pappa Razzi

vaasa, pihataideteos, valoteos, pihavalo, pihalyhty

Erikoiset pihavalot, pihalyhdyt, pihan valoteokset - ovat uusi osa kaupunkikulttuuria. Keskikaupungin pihojen taideteokset aloitti Korsholmanpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa oleva asuinkiinteistö. Kiinteistö tunnettiin aikaisemmin puolustusvoimien henkilökunnan asuintalona. Myös kaupunginkirjaston edessä on valoteos luomassa tunnelmaa pimeyteen

Talvigolfia

Väylä 18 Kråklundissa

Kuva: Apu72

kråklund, talvigolfia, golfia talvella, vaasa

Golfikierros uudenvuodenaattona 2006-2007 Kräklundin golfikentällä on niin harvinainen tapahtuma, että se kannattaa dokumentoida myös täällä. Kansansuosiossa golf lienee ohittanutr murtomaahiihdon ja pesäpallon jo aikapäiviä sitten.

Julisteita, lennäkkejä

Wasasportin palokuja

Kuva: Pappa Razzi
Vaikuttaa ihan siltä, että vanhat makasiinien seinät olisivat siltikin yhä käytössä.
Pieni mielenkiintoinen detalji on tässä se, että keskimmäinen "Frutti di Vaasa-juliste" on Vaasan kaupunginteatterin teatterijuliste. Muutkin paikat siis kelpaavat kaupungin instituutiolle kuin julistekaapit. Onko kaupungin ylläpitämä laitos syyllistynyt roskaamiseen?

Vaasan katutaide

Vaasalainen katutaide on aneemista

Tagit, tarrat, stikkerit, stencilit ja graffitit ovat merkkejä urbaanista kulttuurista. Katutaide kehittyy koko ajan. Enää tekijöinä eivät ole vain graffittitaiteesta kiinnostuneet, vaan periaatteessa kuka tahansa voi tehdä sablonigraffitin tai käyttää valmiita stencillejä tai sabloneja

Taidetarra onnistuu skannerilla, väritulostimella ja valmiilla tarra-arkilla ja mallit voi noutaa netistä. Esimerkiksi Punk Stencill-sivustolta löytyy kuva useimpiin tarpeisiin. Toki myös tusseilla, liisteripötköllä ja nipulla A4:siä pääsee hyvään alkuun. Osaava kierrättää työnsä Photoshopin kautta. Enää tarvitaan vain sisältö.

Tarroilla vaikuttaminen on Vaasasa kovin vähäistä jos sitä verrataan moniin suomalaisiin kaupunkeihin. Mm. Helsingillä ja Joensuulla on omat vahvat katutaideyhteisöt. .

Mistään uudesta asiasta ei tietenkään ole kysymys. Vielä 50-60 luvulla sähköpylväät toimivat jopa kunnallisten ilmoittelun alustana. Samaa tarkoitusta palveli uudisrakennusten lautaiset suojaseinät. Nykyisin tarrojen alustoina toimivat kaupungin pysäköintiautomaatien kyljet, Vaasan läänin puhelimen kaapit ja Vaasan Sähkön ja postilaitokset monenmoiset kaapit.

Oikeastaan ainoa näkyvä tarrakampanja Vaasassa on ”Che ´n” kuvat joita on ilmestynyt melko runsaasti eripuolille kaupunkia. Kuvan sanoma on kuitenkin jäänyt hämäräksi. Jotkut ovat sanoman ymmärtäneet, koska ovat ryhtyneet raaputtelemaan che-tarroja tai asialla ovat kaupungin työntekijät. Lopputulos on ikävän näköistä töhryä.

Katutaiteen mestareita

Vaasalaisia mestarigraffitteja

vaasa: graffittitaide, taiteelliset graffitit, taidegraffitit

Oli graffitteja miten paljon tanhansa, niin jotkut niistä nousevat ylitse muiden. Tottunut arvioija näkee heti, että kysymyksessä on mestarin taidonnäyte. Tällainen vaasalainen ”mestarinäyte” on nähtävissä Raviradan reunassa sijaiatsevan sähkökeskuksen seinässä Ravikatu 1:ta vastapäätä.

Kysymyksessä on moniselitteinen naamankuva, joka kertoo ainakin sen, että tekijällä on potentiaalia muuhunkin.

Keskustelu graffiiteista jatkuu. Maan johtava graffittiblogi on huomionut myös Vaasan, joka blogin mukaan poikkeaaa selvästi maan muista kaupungeista:

”Toinen kiintoisa yksityiskohta on Vaasa, jossa paikallisen poliisin mukaan graffitien luvaton maalaaminen karkasi käsistä sen jälkeen, kun luvallinen paikka poistettiin. Tämähän on aika pahoin ristiriidassa Helsingin nollatoleranssilinjan kanssa, jossa uskotaan laillisten maalauspaikkojen lisäävän töhrimistä. ”

Graffittiblogi

Vaasalaisia graffitteja

Rakkaudesta Runebergiin

 Töhertelijät asialla Vanhassa-Vaasassa

Kuva: Kike_B

Graffitti ilkivalta, graffitti töherrys, graffitti töhertelijät

Teksti: Kike_B
Vanhassa Vaasassa on muistomerkki vanhalle triviaalikoululle ja sen entiselle oppilaalle, J.L.Runebergille. Uuden sukupolven taiteilijat ovat käyneet hiomassa taitojaan kiven päällä. Aika amatöörejä vielä. Ja paikan valinta ei ole paras.

I Gamla Vasa finns ett minnemärke åt den gamla trivialskolan och dess f.d. elev J.L.Runeberg. Den nya generationens konstnärer har använt stenen för att öva sina talanger. Rätt så amatörmässigt ännu. Och platsen som valts är inte den bästa

Graffitit Vaasassa

Kuva: Kike_B

Tuntematon naama koristaa monta paikkaa keskustassa.

Okänt ansikte pryder många ställen i centrum.

Graffitit, tagit, tarrat, katutaide

Vaasan katukuvaan on ilmestynyt toistaiseksi tuntemattoman graffittitaiteilijan/tarrataiteilijan vekkuleita naamankuvia. Tekijä saattaa jäädä tuntemattomaksi. Naamankuvat herättänevät jälleen keskustelun siitä, mikä on töhry, ilkivaltaa ja mikä ei.

Joisakin tapauksissa on selvää että tarra voi sinänsä olla mainio. mutta sen sijoituspaikka on väärä.

Kieltämällä eivät graffitit ja urbaanit tarrat mihinkään katoa. Kiellon vastutaminen, öiset retket spraypurkkien ja tarrapinkan kanssa ja pelko kiinni joutumisesta on aivan liian houklutteleva vaihtoehto harmaalle arjelle.

Erityisesti graffitit ovat kiinteä osa urbaania kaupunkikulttuuria. ”Jo muinaiset roomalaiset” osasivat koristaa talojensa seinät seinäkirjoituksin, joten mitään uutta ei auringon alla tässäkään ilmiössä. Graffittien rinalle on sytynyt tarraboomi, joka on ilmeisesti siistijän kannalta halvempi vaihtoehto.

Graaffittien laillisuuden puolesta on olemassa adressi. Ilmiö on myös synnyttänyt kaksi blogia: Grafittiblogin ja Kadulta Blogin. Vaasalaisia graffitteja Pulutalosta voit tutkia täältä.

Graffitit – Wikipedia

Suomen paras graffiti-sivusto

Vaasan julkisivuvalaistus

Vaasan öinen julkisivuvalaistus

Kuva: Kike_B

Julkisivuvalaistus, yövalaistus, yövalot seinävalaistus

Vaasan uudistunut julkisivuvalaistus luo kaupunkiin omaleimaisen persoonallisen ilmeen. Vielä hieman ponnisteluja ja Vaasa on Suomen välkyin kaupunki pimeinä lumettomina talviöinä.

Julkisivuvalaistuksen kokonaisbudjetti on noin puoli miljoonaa euroa, ja jokainen kiinteistö maksaa oman valaistuksensa, sanoo Halli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkari.

Toria ympäröivien kiinteistöjen julkisivuvalaistuksen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Reija Pasanen tamperelaisesta valaistussuunnittelutoimisto Valoa Oy:stä.

Jaakko Niemelän valoteos

Kuva:: Kike_B
Viimeinkin joku keksi tehdä jotain Rewell Centerin valtavan tyhjille betoniseinille.

Vaasan kävelykadulle pystytettiin tiistaina 7. 11. 2006 helsinkiläisen kuvataiteilijan Jaakko Niemelän valo- ja varjoteos  Pimeän hetkellä Rewell Centerin länsiosan seinään syntyy hitaasti pyörivä varjo- ja valoverkko.

Valo- ja varjoteos, valotaideteos, valoteos

Rewell Centerin kaupungintalon puoleiseen vapaaseen päätyyn heijastuva valotaideteos on nimeltään Grindlock. Englanninkielinen sana ei merkitse mitään, vaan tulee uusseelantilaisen taidenäyttelyn nimestä.

Teos on rakennettu noin kahdeksan metriä korkeasta teräspylväästä, jonka sisään on upotettu voimakas valo ja sähkömoottori, ja ympärille kiedottu hitaasti pyörivä metallikehikko. Kun iltahämärä muuttuu pimeydeksi, heijastuu Rewell Centerin seinään jättimäinen varjoverkko .

Vaasan kävelykadun installaatio on Niemelän mittakaavassa poikkeuksellinen. Taiteilijan aikaisemmat teokset ovat kooltaan pienempiä, ja ne on sijoitettu sisätiloihin.

”Sarjakuva ja elokuva, POP-taide ja kineettinen taide sekä mielikuvituksellinen puolisurrealistinen ilmaisu kiehtoivat häntä. Varsinaisen grafiikan ohella hän teki myös graafisia kollaaseja, joihin yhdistyi sähköinen kineettinen liike.”

Jaakko Niemelä

Gridlockin hinnaksi kertyi noin 50 000 euroa. Kaupunki sai varat lahjoituksena Veljekset Gröndahlin säätiöltä.

Vanhan Vaasan kirkonrauniot

Pyhän Marian kirkon rauniot

Maalaus: Hannu Ojala
Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot on tarkoitus korjata tulevana kesänä. Raunioiden lisäksi on tarkoutus kunnostaa raunioalue sekä linnankummun ympäristö muinaisjäännösten näkökulmasta. Kesän aikana on tarkoitus tehdä myös kaupunkiarkeologisisa tutkimuksia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita väitettyjen yunneleiden tutkimista. Museovirasto on toimittanut Vaasankaupungille tiiliä korjaustöitä varten. Arkkitehti Maria Kurten on valokuvaamalla dokumentoinut yksityiskohtaisesti kirkon raunioita ja aloittanut suunnitelmien tekemisen korjaustöitä varten.

Vanhan Vaasan tunnelit

Kaupallista joulua!

Kuva: Kike_B

Nyt on millä mällätä!

Kauppa odottaa kaikkien aikojen joulua. Ne, joilla on varaa panevat nyt haisemaan. Joulu on vain kerran vuodessa ja Juhannus joka kesä. Elektroniikkaa: digiboxeja, mp3 soittimia, DVD-soittimia, pleikkareita, cd-soittimia, läppäreitä, pöytäkoneita...

Huuma menee yleensä ohitse kolmessa kuukaudessa. Sitten tulevat uudet mallit, entistä tehokkaammat ja kauniimmat ja monipuolisimmat. Jos niitä ei ehdi heti hankkia, niin viimeistään tulevana jouluna.

Näin se menee joka vuosi. Joka tapaukseeessa: Hyvää joulua!

Kirkon valo

 Ikkunasta loistaa valo

Kuva: MjosundsJuck
Ei sillä ole mitään merkitystä onko ortodoksi, luterilainen tai uskonnoton. Kirkon ikkunoista tulviva valo sulkee piiriinsä lämmön ja läheisyyden tunteen. Sitä me kaikki kaipaamme. Ei vain Jouluna.

Lumi tuli ja meni

 Musta joulukuu Vaasassa

Kuva: Pappa Razzi
Kaivattu lumi satoi 17.12 ja 18.12 välisenä yönä 2006. Lumisade jatkui 19.12-20.12 välisenä yönä. Seuraavan vuorokauden aikana lumi suli ja maa oli jälleeen musta. Onko tämä merkki siitä, että pian ryhdymme puhumaan kolmesta vuodenajasta neljän asemasta? Kuva on otettu 18.12. 2006 n. klo. 08.05.

Jouluinen kauppatori

Vaasan kauppatori, joulukuu 2006

Kuva: Pappa Razzi
Joulun 2006 analoginen hittituote on aivan selvästi pärekori. Pärekoreja Vaasan kauppatorilla myy Kaj Bäcklund Maalahdesta.