Lemmenkuja

Lemmenkuja

Mauri Kessunmaa
19 x 25 sm.
Galleria Taide ja Kehys
Vaasalaisia Galleria

Vaasan Palosaarella sijaitseva ”Lemmenkuja” on pojalaisen kirjallisuuden kuuluisin kujanpätkä.

Lemenkujasta ovat kirjoittaneet Elvi Sinervo ja Venny kontturi ja läheltä liippaa myös Jorma Ojaharju.

Elvi Sinervolle kuja, oikealta nimeltään Tiilitehtaankuja, oli Roistokuja, Venny Kontturille Ruukinkuja. Kujan muita nimiä on ollut myös Sammonkuja. Sinervo kertoo kujasta novelleissaan ”Lapsi katselee” ja ”Haju”. Molemmat ilmestyivät novellikokoelmassa ”Runo Söörnäisitä#.

Romaanissa ”Palavankylän seppä” Sinervon isä, romaaninimeltään Hermanni, katselee baptiostikirkon kortteerihuoneen ikkunasta Lemmenkujalle ja miljöö on aistittavissa myös Romaanissa ”Viljami vaihdokas”.. Tunnistettavaksi ”Roistokujan” tekee pieni väläys faktisesta henkilöstä. Sinervon ”kulmakarvakomisaari” on konstaapeli Seppälä, jonka tuuheat kulmakarvat toivat kollinimen ”Fällykulma- tai fällysilmä Seppelin”. Seppelin esiintyy myös Jorma Ojaharjun romaanissa ”Valkoinen kaupunki”.

Venny Kontturille kuja on Ruukinkuja, jota pieni Viira-tyttö katselee lapsen silmin. Konntturi ja Sinervo eivät tunteneet toisiaan lapsina vaikka asuivat samaan aikaan saman kujan varrella. Kirjailijat tapasivat vasta aikuisina pohjanmaan junasa sattumata Tarina on kerrottu Tapio Parkkarin tekemässä radiohaastattelussa 80-luvun lopussa.

Lemmenkujalla vietettiin sakeata elämää. Kujalla asui pirtutrokareita, juoppoja ja huoaria, joita Kontturi kutsuu romaanissaan kiinniottajanaisiksi. Kuuluisin näistä oli ”Kalkkilaiva”, joka tunnettiin paksusta kivipuuterimeikistään ja siroista herraskaisista hatuistaan. Kujalla tunnettiin myös Jerikon-Ruusu, joka sai liikanimensä siitä, että kukki vain öisin.