Miratalovideoita Vaasasta

Miratalosta uusia videoita

Miratalon Studio 34 tiedottaa

Vaasan kansainvälinen monikulttuurikeskus Miratalo on tuottanut jälleen uusia videoita sekä Miran toiminnasta ettäMiratalossa tapahtuvasta toiminnasta.
Puutteena on edelleen lähes kaiken taustatoiedon puuttuminen. Erityisesti tämä tulee esille kiinnostavassa ideassa Miran omasta keittiöstä.
Kansallinen kotiruoka kiinnostaa varmasti monia. Seuraavassa videossa olisikin syytä aloittaa video ruokaohjeilla, raaka-ainemäärillä ja valmistukseen tarvittavilla erityivälineillä. Erilaisilla videoon liitetettävillä tauluilla olisi syytä kertoa tekijöistä, heidän maantietellinen lähtöpaikkansa, lähtökohtansa jne.
Täsä uusia miravideoita:

Vaasan Viuhkan tanssikurssi, Vaasa-tytöt jumppaa, Koululaisten iltapäiväkerho Iltis, Vasa Arbiksen Taiji Qi Gong: Tanssikurssi 
Keittiökerho Olivje valmistaa etnisiä ruokia Miratalon keittiössä:
Ruoan valmistus: 
Miran teatterityöpaja Kummitussirkus esittää: 7
Teatterityöpaja:
Afrikkalainen gospelkuoro laulaa suomeksi, ohjaaja Teca Tomas
Gospelkuoro: 
Runotilaisuus Miratalossa:
Miratalon toimintaa tämäkin, ohjaaja Nina Vana:
Toimintaa:
Kuvaaja: Nadia Zhandr, Tekninen toteutus: Marco Schauman

---

Kalaan Vaasan vesille

Veneet, kalastus ja Vaasa

Vaasan edusta ja lähivedet antavat harrastajakalastajien mukaan hyvin saalista, oli sitten kysymys heittokalastuksesta, ongesta tai verkkokalastuksesta. Kaupunkialueella hyviä onkipaikkoja ovat Kalarannan laiturit ja Onkilahden kivilaituri. Hiukan kaempaa voi onkionnea kokeilla Saukkorannassa, Sundomin sillalta ja Västerrvikin venesatamassa. Pidemmällä on legendaarisen maineen saanut Raippaluoadon silta, missä kalastetaan mm. silakkaa pitkällä koukkusiimalla.
Pieni googletus auttaa löytämään hyvän onki- ja heittouistelupaikan
Tutki myös allaolevat linkit:
Kalassa.Net
Kalastussivujen aatelia Vaasasta. Valtakunallinaen sivusto, jolla on vahva yhteys Vaasaan ja Vaasan lähivesiin.
kalajuttu.com`iin voit jättää tietoja, juttuja ja kuvia Vaasan edustalta ja lähialueilta saaduista saaliista.

Kalajuttu.com
Vaasan urheilukalastajat
Pilk Kings Vaasa

---

Kalassa Vaasassa ja Mustasaaressa

Kala nappaa Vaasan vesillä

Toki meressä kalaa on. Täytyy vain tietää missä se nappaa. Vaaan ja Mustasaaren lähivedet ovat harrastajakalastajalle näytön paikka. Vide on kuvattu 09.09. 2010.
Toteutus: Jannevaasa
Kommentoi videota "comments" linkistä alempana.

---

Fishing in Vaasa

Kalamiesten Vaasa

A small clip from our short fishing trip in Vaasa/Finland. We caught some small pikes and the video reflects the love for fishing!
Facebook: Fishing in Vaasa – kalastusfiilistelyä. Kerro kalasaaliisi. Kerro kalastamisesta Vaasan vesillä. Fiilistele fisuilla.Käy kurkkaamassa facebookissa: Lue tästä:

Verkoilla Vaasan edustalla

Veneilyä ja kalastusta Vaasassa

Verkoilla käynti Vaasan lähivesillä on monelle vaasalaiselle jokakesäinen, ja muutamille jokatalvinen harrastus.  Kalaa nousee, vaikka aidot kalamiehet sitä vähättelevätkin.
Toteutus: pveneilyetzki87

---

Veneilyä Vaasan vesillä

Boat riding in archipelago of Vaasa
Veneajelua Vaasan saaristoss

Vuosikymmeniä vanhan sloganin mukaan "Vaasassa on niin paljon veneitä että jos "äkkilähtö" tulisi, niin kaikki vaasalaiset mahtuisivat mukaan".  Maailmanpolitiikka lienee muuttunut, koska lausetta ei enää kuule.  Sen sisällön suhteen ei mitään muutosta ole tapahtunut.  Vaasa on veneiden merikaupunki.
Toteutus
kagethetraweller

---

Siv Laine Vaasasta

Siv ”Siivi” ”Siviä” Laine

Roy Rabb jatkaa mielimuusikoidensa esittelyä. Tällä kertaa on vuorossa solisti Siv Laine
Lienee lähes 20 vuotta siitä, kun tutustuin Siv Laineeseen ja hänen bändikavereisiin. Harjoittelimme sinnikkäästi kylmissä liiteritiloissa, ja vähitellen uskaltauduimme keikkamarkkinoille.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Sivillä on monenlaisia harrastuksia, ja laulamisen lisäksi hän on esiintynyt juontajana niin radio- kuin TV-ympyröissä. Hänet tapaa mm. FaceBookissa.
vaasalaisia.info

---

Vaasa vuonna 1949

Vaasa läänin pääkaupunki 1949

Vaasa sai kaupunginoikeudet vuonna 1606. Kauppa- ja satamapaikalle Mustasaareen perustettu puurakenteinen kaupunki tuhoutui tulipalossa 1852. Uusi Vaasa rakennettiin meren rantaan Klemetsönniemelle.
Vaasa tunnetaan nykyään teollisuuskaupunkina sekä kansainvälisenä opiskelu- ja kulttuurikaupunkina. Kaupungin elinkeinoelämä perustuu vuosisatojen kaupankäyntiin ja yhteyksiin muun maailman kanssa. Teollisuudenaloja ovat mm. informaatioteknologia sekä elektroniikka- ja energiateollisuus.
Nain todetaan Suomean Filmiteollisuuden mainosfilmissä vuodelta 1949

Haatateltavat: Kai Maasalo, Sirkka Högström, Simo Kuntsi, Kosti Könni, Niilo Kuukka, D.V. Schildt
Käsikirjoitus, ohjaus: E. Rosten, J. Serenius, N. Philp
Kuvaaja: Kalle Peronkoski
Selostaja: Carl-Erik Creutz
Toimittaja: Saara Palmgren
Kuva: Ylen kuvanauha
Ylen Elävä Arkisto

Uimahyppyjä Vaasassa 1933

Vesileikkejä Vaasassa 1933

 Björn Soldan, Heikki Aho kesto: 4.07

Upeita kesäkuvia tallentui filmille kesällä 1933, kun Vaasassa järjestettiin koko kansan vesiurheilutapahtuma. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja vesi oli lämmintä. Ohjelmassa oli uintikilpailut, huikeita uimahyppynäytöksiä ja purjehduskilpailut. Ylen Elävä Arkisto
Kuva:YLE kuvanauha.
Hietasaari
”Hietasaaren uimala on vuosikymmenten saatossa kokenut monet muutokset. Siellä oli aikoinaan sekä miesten, että naisten ”uimahuone” hyppytorneineen. Kahvilan edustalla oli 50 m kilparadat, ponnahduslauta- ja kerroshyppykilpailut, sekä vesipallo-ottelut. Vaasa oli Suomen johtava uimakaupunki 19030-luvulla.

Kovista Vaasalaisista uimarinimistä muistuu mieleen mm. Jussi Kahma,Kalevi Tammi, Oksasen Olavi ja Orvo, Haaralan Janne ja Nipa, sisaruksetSiiri Hedström ja Aarne Heikinheimo, sekä Riitta Kahma. Uimahyppyjen kovia nimiä olivat: Julius ”kiikkuJulle” Reimers, sekä Sulo Salmi ja Kaj Britvin joka oli myös kovettu mäkihyppääjä. Sulo Salmi tunnettiin myöskin edustusvoimisteliana.
Jouni Aho
Lue vaasalaisia.info blogista lisää.

Torielämää Vaasassa 30-luvulla

Väkeä ja vilskettä riitti Vaasan torilla syksyllä 1933, kun kalastajat rantautuivat lasteineen ja kun topakat torimummot avasivat myyntikojunsa. Tarjolla oli tuoretta silakkaa, lihaa, kotona leivottua leipää, voita ja kananmunia.

Vaasalaista torielämää 30-luvun alussa

Torielämää Vaasassa Aho & Soldan – Ylen Elävä arkisto

Tämä Aho & Soldanin kuvaama runsaan kolmean minuutin pätkä antaa mainion kuvan 30-luvun vaasalaisesta torielämästä. Kannattaa kiinnittää huomiota rannikkoruotsalaiseen pukeutumistyyliin.
”Aho & Soldan oli oman aikansa merkittävin dokumenttielokuvayhtiö. Yhtiön nimi oli käsite, yhtä valovomainen kuin tekijänimet Heikki Aho ja Björn Soldan. Aho & Soldan aloitti toimintansa kesällä 1923 ja jatkoi huipputasolla sotavuosiin asti.
Tuohon mennessä oli valmistunut yli 400 mustavalkoista dokumenttifilmiä ja 20 000 valokuvaa. Vielä 1950-luvulla yhtiön kamerat peilasivat aikakauslehtiin, kuvakirjoihin ja lyhytfilmeihin sodan jaloista nousevaa kansakuntaa.”
Aho@Soldan
Ylen elävä Arkisto
Kuva: Torikauppaa Vaasassa vuonna 1933. YLE kuvanauha.
Kommentoi aihetta linkissä Comments

---

Laivamatka Vaasasta Uumajaan 1958

Laivamatka Vaasasta Uumajaan 1958

SF-lyhykuva – kortfilmen

Lyhyin meritie Suomesta Ruotsiin vie Vaasasta Pohjanlahden yli Uumajaan. Matkailufilmi vuodelta 1950 tarjoaa mitä parhaimman matkasään, auringon hehkua ja meren raikkaita tuulia.

SF- Lyhytkuva:

Galvanoituja tiskipöytiä ja Gevaliaa

”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”, arvioi ohjelman selostaja Carl-Erik Creutz.
Tässä vuonna 1950 kuvatussa filmissä matkataan Varustamo Oy Vaasa-Uumajan höyrylaiva Korsholmilla. Vuonna 1958 Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuli ensimmäinen autoja kuljettava alus, autolautta Korhsolm III.
Teksti: Rita Landström
Se oli aikaa, jolloin vaasalaiset hakivat Uumajasta galvanoituja tiskipöytiä ja himottua Gevaliaa. Matka kesti 7 tuntia ja kulki Uumajanjokea pitkin aina kaupungin joenvarsisatamaan saakka.
SF – lyhytkuva: Ylen Ekävä Arkisto
Vaasanlaivat (Wikipeadia)
Merenkurkun laivaliikenteen historiaa
Jätä kommenttisi alla olevasta linkistä "Comments"

---

Supermarketit tulivat Vaasaan

Amerikkalainen supermarket rantautui Suomeen 1960-luvun loppupuolella. Vaasalainen kaupanjohtaja Heikki Tulimaa uskoi vahvasti uuden kauppamuodon kehitykseen. 
Ylen uutisfilmi: 14. 09. 1966 

Kun supermarketit tulivat Vaasaan

-Supermarketin toimintaidea on, että kaupat viedään pois taajamien keskustoista, jolloin vuokrakulut pienenevät, sanoo kauppias Heikki Tulimaa 14.09. 1966.. Haastarttelija on Heikki Hissa.
Ennustus on toteutunut kirjaimellisesti. Vaasassa marketit on viety Kivihakaan ja uutta suunnitelaan Runsoriin. Suunitelmissa on mm. IKEA. Marketit myös puhuttavat vaasalaisia. Keskusteluun vaaasalaisia.info foorumissa:
IKEA
Markettien huumaa
Ylen Elävä arkisto
Kuva: Myöhäisuutiset capture/Yle

---

Hevonkosken "Mäkilä" liikenneympyrään

Edvin Hevonkosken metalliveistos “Mäkilä” siirrettiin 5. syyskuuta Asevelikylän Edvininpolulta läheiseen Prisman liikenneympyrään. Lue lisää vaaslainen.info blogista: 
Diashow: Johan Hagström

---

Edvininpolku tuhoutuu

vaasalaisia.info blogi tiistaina elokuun 23. 2005. Kuva: Johan Hagström

Hevosmuurahaiset ja mopopojat

mutta myös välinpitämömyys

Kiasman ITE-taiteen näyttelyn symboli oli kesällä 2005 vaasalaisen ITE-taiteilija Edvin Hevonkosken metallityö presidentti Tarja Halosesta. Teos sijaitsi valtakunnan parhaimmalla paikalla Kiasman edessä. Hevonkosken kotikaupungissa Vaasassa asiaan ei juuri reagoitu, lukuunottamatta Asevelikylän ex-kyläpäällikkö Jussi Kangasta
-Edvininpolun reunat, jonka varrella Hevonkosken työt Vaasan Asevelikylässä sijaitsevat, kasvaa umpeen pensaikkoa. Lahottajasienet, hevosmuurahaiset ja mopopojat - tässä järjestyksessä - ovat tuhonneet yli puolet noin 200 teoksesta. Ainoastaan metallista valmistetut teokset ovat välttyneet tuholta.
-Kysymyksessä on valtakunnantason kulttuuriskandaali, sanoo Asevelikylän emeritus-kyläpäällikkö, kaupunkihistoroitsija Jussi Kangas. Kangas on yksi valtakunnallisesti tunnnetun Edvidinpolun käynnistäjiä. Nykyinen vastuu Edvininpolun kunnosta on Edvininpolun perinneyhdistyksellä.
-Perinneyhdistys ja Vaasan kaupunki voisivat hoitaa asiansa paremmin. Nyt suurin osa jäljellä olevista taideteoksista on peittynyt ruohikkoon ja pensaikkoon. Näkee selvästi että polusta ei enää huolehdita, manaa Kangas.
Näin elokuussa 2005
Lue lisää vaasalaisia.info blogista:

---

Edvin Hevonkosken toivomus

Edvin Hevonkoski (84) istuu Asevelikylän Edvininpolun Töpinäkorsussa mielipaikallaan. Samalla paikalla hän on vastaillut uteliaiden kysymyksiin yli kymmen vuotta. Kuva: Johan Hagström.

"Toivon että korsukylä säilyy"

Kesällä 2007 Edvin Hevonkoski katsoi enää taaksepäin.

-Minulla ei enää voimat riitä. Enää ei tuu mistään mitään. Syy on korvien välissä. Mielikuvitus kyllä jyllää mutta henki ei enää muutu aineeksi. Menneet vuodet saa riittää, sanoo Edvin.
-Sellainen toivmus minulla kuitenkin vielä on, että korsukylä jää muistuttamaan tulevia sukupolvia Suomen historiasta.
-Pelkään kuitenkin että kaavoittajan punakynä pyyhkäisee jonain päivänä niin korsukylän kuin taideteoksetkin. Joskus tuntuu että kaupungin johdolla ei olisi mitään sitä vastaan.
Lue lisää vaasalaisia.info blogista

---

ITE-taidepuisto Vaasaan

Pohjanmaan Museon johtokunta tyrmäsi ajatuksen ITE-taidepuiston perustamisesta Vaasaan.  "Sellaista ei tarvita"  Kuva: Johan Hagström.

Vaasaan ei kaivata ite-taidepuistoa

Tein 6.10 2005 kuntalaisaloitteen ITE-taidepuiston rakentamisesta Vaasaan. Aloitteen mukaan tavoitteena on että lähimmän kymmenen vuoden aikana rakennetaan nykyisen Edvin Hevonkosken lenkkipolun ja taidepuiston yhteyteen laaja noin 50-100 teoksella vuodessa kasvava kansainväliset mitat täyttävä taidepuisto. Puistoon kerättäisiin töitä suomalaisilta ITE-taiteilijoilta. Lopullusena tavoitteena olisi n. 1000-1500 teoksen taidepuisto.

Pohjanmaan museon johtokunta käsitteli asian 14.12. 2005 ja asettui kielteiselle kannalle. Vastauksen mukaan ”Pohjanmaan museo pitää Vaasan Edvinipolkua ja omaa aluetoimintaansa toistaiseksi riittävinä tämän taidelajin esittelijöinä kaupungissamme. Alueellinen työnjako huomioiden on perusteltua tukea Kaustisen toimia tällä saralla."

Pohjanmaan museon auktorisoidun näkemyksen mukaan ei ole edes tarkoitus, että ITE-taide säilyisi kovinkaan pitkään. Näin vastauksessa. ”ITE-taide on luovuuden muoto, joka ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettukaan säilymään pysyvästi. Teosten sisällöllinen olemus on vahvasti sidoksissa niiden syntypaikkaan ja tekijän henkilökohtaiseen läsnäoloon, eivätkä työt näin ollen ole enää ideaansa vastaavia muualle sijoitetuina."
Tapio Parkkari
Lue lisää vaasalaisia.info blogista

---

Hevonkoski 1928 - 2009

Vaasalainen kuvanveistäjä, ITE-taiteilija Edvin Hevonkoski kuoli 08.09. 09 illalla Vaasassa onkologisella osastolla. Kuva: Johan Hagström

Edvin Hevonkoski on poissa 

Kesällä 2007 Edvinillä ei ollut enää kuin yksi päätoivomus: että korsukylä säilyy tuleville sukupilville ja että ainakin osa metallitöistä tallennettaisiin johonkin taidelaitokseen.
Vielä vuosi aikaisemmin Edvin toivoi että Vaasaan perustettaisiin kansainväliset mittasuhteet oleva ite-taiteen puisto
Edvin on saanut Vaasan kaupungin kulttuuripalkinnon ja mainos-TV on tehnyt ja palkinnut hänet Suomen paras tittelillä. Edvinin töitä ollut näytillä Kiasmassa, Kaustisilla ja mm. Moskovassa ja Göterborgss
Hänen tunnetuin teoksensa on Tarja Halosen pää, joka oli esillä laajassa ITE-näyttelyssä Helsingissä nykytaiteen museo Kiasman edustalla vuonna 2005.
Lue lisää vaasalaisia.info blogista:

---

Edvin Hevonkoski "rehabilitointi"

Toinen taide. ITE-taidetta –Pohjolan nykykansantaidetta Pohjanmaan Museossa ja Vaasan kaupunginkirjaston Teemassa 21. maaliskuuta saakka. Kuvasa Ehvin Hevonkosken 7 veljestä. Kuva avajaisista 21. 01. 2010  Kuva: Johan Hagström.

Edvinin "rehabilitointi"

Pohjanmaan Museossa avattiin 21. 01. Pohjoismainen ITE-taiteen näyttely. Näytteely on koottu kymmenien pohjoimaisten ite-taiteilijoiden töistä. Yksi näyttelyn ”tähdistä” oli vaasalainen Edvin Hevonkoski (1928-2009). Hevonkoski syntyi Alavudella.
Ilman Göteborgin ITE-näyttelyn saamaa kansainvälistä huomiota ite-taiteilijat tuskin olisivat päässeet Pohjanmaan museoon, puhumattakaan että Ehvin Hevonkoski olisi sinne pääsyt yksin.
”Rehabilitointi” kuitenkin taphtui ja hyvä niin.
Lue vaasalaisia.info

---

Jatkuuko Hevonkosken story

Kiasman ITE-taiteen näyttelyn symboli 2005 oli vaasalaisen ITE-taiteilija Edvin Hevonkosken metallityö presidentti Tarja Halosesta.

Jatkuuko Edvin Hevonkosken story?

Edvin Hevonkosken teosten saama kohtelu nostaa esiin kysymyksen taidebyrokraattien valta-asemasta ja heitä kuuntelevien poliitikkojen lepnsudesta mutta myös perinnön vaalimisesta. Ns. tavallinen kansa on aina rakastanut Edvinin teoksia ja ymmärtänyt niihin kätkeytyvän hiljaisen huumorin mutta myös kritiikin.
Vaasan päättäjät tekisivät artcitymäisen teon jos ottaisivat vakavasti esille Edvinin vielä jäljellä olevien töiden asianmukaisen kohtelun; oli sitten kysymyksessä töiden uudelleensijoittaminen tai tilan raivaaminen nykyisellä paikalla.
Virtuaalimaailmassa Edvin elää varsin hyvin edustettuna. Vaasalaisia.info blogin ja Vaasapedian lisäksi Edvinin teoksiin voit tutustua mm sivuuilla: Nykykansantaide, Matkailu Vaasa ja www.art-insolite 

---