Julisteita, lennäkkejä

Wasasportin palokuja

Kuva: Pappa Razzi
Vaikuttaa ihan siltä, että vanhat makasiinien seinät olisivat siltikin yhä käytössä.
Pieni mielenkiintoinen detalji on tässä se, että keskimmäinen "Frutti di Vaasa-juliste" on Vaasan kaupunginteatterin teatterijuliste. Muutkin paikat siis kelpaavat kaupungin instituutiolle kuin julistekaapit. Onko kaupungin ylläpitämä laitos syyllistynyt roskaamiseen?

Vaasan katutaide

Vaasalainen katutaide on aneemista

Tagit, tarrat, stikkerit, stencilit ja graffitit ovat merkkejä urbaanista kulttuurista. Katutaide kehittyy koko ajan. Enää tekijöinä eivät ole vain graffittitaiteesta kiinnostuneet, vaan periaatteessa kuka tahansa voi tehdä sablonigraffitin tai käyttää valmiita stencillejä tai sabloneja

Taidetarra onnistuu skannerilla, väritulostimella ja valmiilla tarra-arkilla ja mallit voi noutaa netistä. Esimerkiksi Punk Stencill-sivustolta löytyy kuva useimpiin tarpeisiin. Toki myös tusseilla, liisteripötköllä ja nipulla A4:siä pääsee hyvään alkuun. Osaava kierrättää työnsä Photoshopin kautta. Enää tarvitaan vain sisältö.

Tarroilla vaikuttaminen on Vaasasa kovin vähäistä jos sitä verrataan moniin suomalaisiin kaupunkeihin. Mm. Helsingillä ja Joensuulla on omat vahvat katutaideyhteisöt. .

Mistään uudesta asiasta ei tietenkään ole kysymys. Vielä 50-60 luvulla sähköpylväät toimivat jopa kunnallisten ilmoittelun alustana. Samaa tarkoitusta palveli uudisrakennusten lautaiset suojaseinät. Nykyisin tarrojen alustoina toimivat kaupungin pysäköintiautomaatien kyljet, Vaasan läänin puhelimen kaapit ja Vaasan Sähkön ja postilaitokset monenmoiset kaapit.

Oikeastaan ainoa näkyvä tarrakampanja Vaasassa on ”Che ´n” kuvat joita on ilmestynyt melko runsaasti eripuolille kaupunkia. Kuvan sanoma on kuitenkin jäänyt hämäräksi. Jotkut ovat sanoman ymmärtäneet, koska ovat ryhtyneet raaputtelemaan che-tarroja tai asialla ovat kaupungin työntekijät. Lopputulos on ikävän näköistä töhryä.

Katutaiteen mestareita

Vaasalaisia mestarigraffitteja

vaasa: graffittitaide, taiteelliset graffitit, taidegraffitit

Oli graffitteja miten paljon tanhansa, niin jotkut niistä nousevat ylitse muiden. Tottunut arvioija näkee heti, että kysymyksessä on mestarin taidonnäyte. Tällainen vaasalainen ”mestarinäyte” on nähtävissä Raviradan reunassa sijaiatsevan sähkökeskuksen seinässä Ravikatu 1:ta vastapäätä.

Kysymyksessä on moniselitteinen naamankuva, joka kertoo ainakin sen, että tekijällä on potentiaalia muuhunkin.

Keskustelu graffiiteista jatkuu. Maan johtava graffittiblogi on huomionut myös Vaasan, joka blogin mukaan poikkeaaa selvästi maan muista kaupungeista:

”Toinen kiintoisa yksityiskohta on Vaasa, jossa paikallisen poliisin mukaan graffitien luvaton maalaaminen karkasi käsistä sen jälkeen, kun luvallinen paikka poistettiin. Tämähän on aika pahoin ristiriidassa Helsingin nollatoleranssilinjan kanssa, jossa uskotaan laillisten maalauspaikkojen lisäävän töhrimistä. ”

Graffittiblogi

Vaasalaisia graffitteja

Rakkaudesta Runebergiin

 Töhertelijät asialla Vanhassa-Vaasassa

Kuva: Kike_B

Graffitti ilkivalta, graffitti töherrys, graffitti töhertelijät

Teksti: Kike_B
Vanhassa Vaasassa on muistomerkki vanhalle triviaalikoululle ja sen entiselle oppilaalle, J.L.Runebergille. Uuden sukupolven taiteilijat ovat käyneet hiomassa taitojaan kiven päällä. Aika amatöörejä vielä. Ja paikan valinta ei ole paras.

I Gamla Vasa finns ett minnemärke åt den gamla trivialskolan och dess f.d. elev J.L.Runeberg. Den nya generationens konstnärer har använt stenen för att öva sina talanger. Rätt så amatörmässigt ännu. Och platsen som valts är inte den bästa

Graffitit Vaasassa

Kuva: Kike_B

Tuntematon naama koristaa monta paikkaa keskustassa.

Okänt ansikte pryder många ställen i centrum.

Graffitit, tagit, tarrat, katutaide

Vaasan katukuvaan on ilmestynyt toistaiseksi tuntemattoman graffittitaiteilijan/tarrataiteilijan vekkuleita naamankuvia. Tekijä saattaa jäädä tuntemattomaksi. Naamankuvat herättänevät jälleen keskustelun siitä, mikä on töhry, ilkivaltaa ja mikä ei.

Joisakin tapauksissa on selvää että tarra voi sinänsä olla mainio. mutta sen sijoituspaikka on väärä.

Kieltämällä eivät graffitit ja urbaanit tarrat mihinkään katoa. Kiellon vastutaminen, öiset retket spraypurkkien ja tarrapinkan kanssa ja pelko kiinni joutumisesta on aivan liian houklutteleva vaihtoehto harmaalle arjelle.

Erityisesti graffitit ovat kiinteä osa urbaania kaupunkikulttuuria. ”Jo muinaiset roomalaiset” osasivat koristaa talojensa seinät seinäkirjoituksin, joten mitään uutta ei auringon alla tässäkään ilmiössä. Graffittien rinalle on sytynyt tarraboomi, joka on ilmeisesti siistijän kannalta halvempi vaihtoehto.

Graaffittien laillisuuden puolesta on olemassa adressi. Ilmiö on myös synnyttänyt kaksi blogia: Grafittiblogin ja Kadulta Blogin. Vaasalaisia graffitteja Pulutalosta voit tutkia täältä.

Graffitit – Wikipedia

Suomen paras graffiti-sivusto

Vaasan julkisivuvalaistus

Vaasan öinen julkisivuvalaistus

Kuva: Kike_B

Julkisivuvalaistus, yövalaistus, yövalot seinävalaistus

Vaasan uudistunut julkisivuvalaistus luo kaupunkiin omaleimaisen persoonallisen ilmeen. Vielä hieman ponnisteluja ja Vaasa on Suomen välkyin kaupunki pimeinä lumettomina talviöinä.

Julkisivuvalaistuksen kokonaisbudjetti on noin puoli miljoonaa euroa, ja jokainen kiinteistö maksaa oman valaistuksensa, sanoo Halli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkari.

Toria ympäröivien kiinteistöjen julkisivuvalaistuksen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Reija Pasanen tamperelaisesta valaistussuunnittelutoimisto Valoa Oy:stä.

Jaakko Niemelän valoteos

Kuva:: Kike_B
Viimeinkin joku keksi tehdä jotain Rewell Centerin valtavan tyhjille betoniseinille.

Vaasan kävelykadulle pystytettiin tiistaina 7. 11. 2006 helsinkiläisen kuvataiteilijan Jaakko Niemelän valo- ja varjoteos  Pimeän hetkellä Rewell Centerin länsiosan seinään syntyy hitaasti pyörivä varjo- ja valoverkko.

Valo- ja varjoteos, valotaideteos, valoteos

Rewell Centerin kaupungintalon puoleiseen vapaaseen päätyyn heijastuva valotaideteos on nimeltään Grindlock. Englanninkielinen sana ei merkitse mitään, vaan tulee uusseelantilaisen taidenäyttelyn nimestä.

Teos on rakennettu noin kahdeksan metriä korkeasta teräspylväästä, jonka sisään on upotettu voimakas valo ja sähkömoottori, ja ympärille kiedottu hitaasti pyörivä metallikehikko. Kun iltahämärä muuttuu pimeydeksi, heijastuu Rewell Centerin seinään jättimäinen varjoverkko .

Vaasan kävelykadun installaatio on Niemelän mittakaavassa poikkeuksellinen. Taiteilijan aikaisemmat teokset ovat kooltaan pienempiä, ja ne on sijoitettu sisätiloihin.

”Sarjakuva ja elokuva, POP-taide ja kineettinen taide sekä mielikuvituksellinen puolisurrealistinen ilmaisu kiehtoivat häntä. Varsinaisen grafiikan ohella hän teki myös graafisia kollaaseja, joihin yhdistyi sähköinen kineettinen liike.”

Jaakko Niemelä

Gridlockin hinnaksi kertyi noin 50 000 euroa. Kaupunki sai varat lahjoituksena Veljekset Gröndahlin säätiöltä.

Vanhan Vaasan kirkonrauniot

Pyhän Marian kirkon rauniot

Maalaus: Hannu Ojala
Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot on tarkoitus korjata tulevana kesänä. Raunioiden lisäksi on tarkoutus kunnostaa raunioalue sekä linnankummun ympäristö muinaisjäännösten näkökulmasta. Kesän aikana on tarkoitus tehdä myös kaupunkiarkeologisisa tutkimuksia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita väitettyjen yunneleiden tutkimista. Museovirasto on toimittanut Vaasankaupungille tiiliä korjaustöitä varten. Arkkitehti Maria Kurten on valokuvaamalla dokumentoinut yksityiskohtaisesti kirkon raunioita ja aloittanut suunnitelmien tekemisen korjaustöitä varten.

Vanhan Vaasan tunnelit

Kaupallista joulua!

Kuva: Kike_B

Nyt on millä mällätä!

Kauppa odottaa kaikkien aikojen joulua. Ne, joilla on varaa panevat nyt haisemaan. Joulu on vain kerran vuodessa ja Juhannus joka kesä. Elektroniikkaa: digiboxeja, mp3 soittimia, DVD-soittimia, pleikkareita, cd-soittimia, läppäreitä, pöytäkoneita...

Huuma menee yleensä ohitse kolmessa kuukaudessa. Sitten tulevat uudet mallit, entistä tehokkaammat ja kauniimmat ja monipuolisimmat. Jos niitä ei ehdi heti hankkia, niin viimeistään tulevana jouluna.

Näin se menee joka vuosi. Joka tapaukseeessa: Hyvää joulua!

Kirkon valo

 Ikkunasta loistaa valo

Kuva: MjosundsJuck
Ei sillä ole mitään merkitystä onko ortodoksi, luterilainen tai uskonnoton. Kirkon ikkunoista tulviva valo sulkee piiriinsä lämmön ja läheisyyden tunteen. Sitä me kaikki kaipaamme. Ei vain Jouluna.

Lumi tuli ja meni

 Musta joulukuu Vaasassa

Kuva: Pappa Razzi
Kaivattu lumi satoi 17.12 ja 18.12 välisenä yönä 2006. Lumisade jatkui 19.12-20.12 välisenä yönä. Seuraavan vuorokauden aikana lumi suli ja maa oli jälleeen musta. Onko tämä merkki siitä, että pian ryhdymme puhumaan kolmesta vuodenajasta neljän asemasta? Kuva on otettu 18.12. 2006 n. klo. 08.05.

Jouluinen kauppatori

Vaasan kauppatori, joulukuu 2006

Kuva: Pappa Razzi
Joulun 2006 analoginen hittituote on aivan selvästi pärekori. Pärekoreja Vaasan kauppatorilla myy Kaj Bäcklund Maalahdesta.

Ohikiitävä hetki

Kuva ja teksti: Kike_B

Öinen ajelu funkkistyyliä edustavan Opistotalon ohi.
En nattlig körning förbi den i funkkis-stil byggda Opistotalo.

Kuva ja tulkinta
Epärarkka kuva joka ei sano kenellekään yhtään mitäänn vai kuvaajan spontaani oivallus vauhdista ja ohikiitävästä hetkestä? Miksi kuva ei voisi esittää jotain muuta kuin mitä se esittää?

Vaasan yövalaistus

Kuva: Kike_B
Anttila julkisivu on nykyään sinertävä illasaikaa.
Anttilas fasad är nuförtiden blå under kvällstid.

Uusi yövalaistus loistaa kuin timantit mustalla satiinilla.

Kaupunki näyttää pimeällä paljon suuremmalta ja salaperäisemträ kuin todellisuudessa on. Tai mistä sen niin varmasti voi tietää. Varsinkin toriympäristön kiinteistöjen haltijoita tulee kiittää ennakkoluulottomasta satsauksesta yövalaistukseen.

Jorma Ojaharju

Vaasan veri ei vapise, ilm. toukokuu 2006

Kuva: Tapio Parkkari
Jorma Ojaharju lienee ainoa vaasalainen kirjoittaja, jonka on viime vuosina kronikoinut syntymäkaupungistaan. Muista tulee mieleen vain ”Varjoisan kaupungin tarinoita”, jonka panivat pystyyn Rauno Anttila ja Asko Hurtig kuusitoista vuotta sitten. Tämä kaupunki olisi ansainnut enemmän.

Jompankaan veri ei vapise

- Vaasan veri ei vapise sai alkunsa, kun Helsingissä asuvan ystäni vaimo löysi vanhoja kirjoituksiani Vaasasta ja ryhtyi niitä tuttavapiirissään levittelemään. Hän kysyi minulta, että voisinko kirjoittaa lisää. Siitä se alkoi. Voidaan kai sanoa, että kirja on tehty ”yleisön pyynnöstä”

-

Kirjassa on historiaa ja nykypäivää sekaisin. Olen liittänyt sinne myös juttuja, joita olen lukenut Vaasasta ja muita mielestäni kirjaan sopivia juttuja. Voisi sanoa, että kirja sisältää hervotonta suunsoittoa. Politikoinnin osuus on melko vähäinen, sanoo Ojaharju.

Aikaisempien Vaasa -kirjojen suosiosta Ojaharju arvelee karhean sarkastisesti, että ihmiset haluavat lukea oman nimensä kirjaan präntättynä. Niin nytkin. Mitään henkilöluetteloa kirjassa ei kuitenkaan ole.

Kirja on saatavissa Vetokannaksen Kymppikioskista kohtuulliseen hieman yli 20€ hintaan.

Lue kirjasta enenmän:
Teosluettelo
Yle – Elävä arkisto

Arto Dahlbo

Taiteilija kohtaa taiteilijan

Kuva: Tapio Parkkari
Vaasalainen kuvataiteilija, runoilija ja muusikko Arto Dahlbo puhuu käsillään ja vartalollaan. Mies suorastaan huitoo puhuessaan. Tämän huomasi myös kuvataiteilija Jani Järvinen, joka pyysi Dahlbon mallikseen.

Dahlbon puheen aiheena on aivan varmasti taide, musiikki tai naiset. Nykyisin tässä järjesdtyksessä. Vielä muutama vuosi sitten järjestys oli päinvstainen.

Kun Arto Dahlbo sitten asettuu ohjaamatta oman muotokuvansa eteen, käy kiusaus ottaa ”näköiskuva” täysin kestämättömäksi, vaikka se ei mitään uutta kuvaan tuokkaan. Loppujen lopuksi idea onnistuu kuin itsestään. Kuvan nimeksi annoin ”Taiteilija kohtaa taiteilijan”

Kuvaupaikka on Jani Järvisen näyttely Galleria Taide ja Kehyksessä joulukuussa 2006.

Tauno Okkonen

 Tauno Okkonen, 1961-1963 – Luminen lakeus 11,5 x 14,3

 Oikea taiteilija

 Paikka: Galleria Taide ja kehys – Risto Helin

Vaasalaiset suhtautuvat taiteilijoihinsa mutkattomasti. On Parempien Ihmisten taiteilijoita, joiden nimi näkyy usein lehdissä ja joiden työt on museoissa ja taidekodeissa ja herrasväen seinillä ja joiden töistä ei tavallinen ihminen mitään tolkkua saa.

Sitten on oikeita taiteilijoita, joiden töistä heti näkee mitä ne esittää. Näiden oikeiden taiteilijoiden kanssa voi aina sopia taulun hinnasta jos vaikka tulee tarve saada jotain kaunista uuden soffan yläpuolelle. Hyvässä lykyssä taulu vaihtuu ovensuussa kahteen kirkkaaseen pulloon

Penkki

Kuva: SR
Ei kaikkea tarvitse selittää
Perinteinen vaasalainen puistonpenkki. Penkkimalli oli pois vuosikymmenet, mutta otettiin uudelleen käyttöön kun uusi kävelykeskusta valmistui 2006.

Pimeä ja lumeton Vaasa

Näkymä laiturilta - Vy från bryggan

Kuva: MjosundsJuc

Pimeä ja lumeton talvi masentaa noin puolta suomalaisista. Toinen puoli ei huomaa mitään oireita tai ei välitä niistä. Lämmin ja pimeä talvi haittaa elämää monin eri tavoin: luonto kärsii, tulvat aiheuttavat vahinkoa ja pienet sureva, että voiko Joulupukkio tulle kun ei ole lunta.

Mielenkiintoinen ilmiö ainkin vasalaisia.info Gallerian kannalta on se, että yökuvat ovat selvästi lisääntyneet. Pimeässä loistavat valot ja vain vaivoin ympäaristöstä piirtyvät rakennukset kiehtovat esteettisiä sieluja. Totta on, että valojen valaisemat varjottomat maisemat saavat mielikuvituksen liikkeelle.

Vaasan Inkerinpuisto

 
Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki

Kuva: Kike_B

Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Sijainti: Inkerinpuisto Kauppapuistikon päässä Hietalahden mäellä Tekijä: Tea Helenelund. Paljastettu: 11.5.1955

Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa ( 130 sm ) oleva tyttö pitelee hellävaroen siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on 190 sm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki.

Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. Teksti on latinankielinen: PROTEGE CRESCENTEM – PARVIS ESTO VIA TUTA!

Suojele kasvua – Turvaisaa tie pienien olkoon! - Skydda de växande – Säker sin väg de minsta hava! )
Vaasalaisen urbaanilegendan mukaan patsaan ja puiston nimi tulee siitä, että Inkeri niminen tyttö kuoli auton alle yrittäessään pelastaa haavoittunutta varpusta jäämästä auton alle.

Kasitie

Kuva: juhaz
Kasitie tähdittää matkaa

Parempi pidätttäytyä kommentoimasta. juhazin kuvia voit tarkastella hänen omassa albumissaan vaaslaisia.info Galleriassa. Liity sinäkin galleristien joukkoon. Jokainen vaasalaisia.info foorumiin rekisteröitynyt voi perustaa oman kuva-albumin tai useampia. Kuvia galleriassa on tällä hetkellä runsaat 450 ja niitä on katsottu lähes 73 000 kertaa.

Aleksanteri Salsa

Aleksanteri Salsa, Lemmenkuja - 40x50

Paikka: Galleria Taide ja Kehys

Nostalgiaa Präntööltä

Artcityssä on tuhansia tarinoita taiteilijoista, taiteesta ja taiteen harrastajista. Aleksanteri Salsa kuuluu jälkimmäisiin. Kysymyksessä on nimimerkki. 

Aleksanteri ei halua minkäänlaista julkisuutta. Sen verran häneastä tiedetään, että kysymyksessä on yli 60-vuotias turkulainen puuseppä, joka nykyään asuu Vaasassa. Lemmenkuja on maalattu 2004.

Aleksanteri Salsan nostalginen työ Palosaarelta on tyypillinen harrastajamaalarille. Tekijä palaa menneisyyden, ehkä lapsuuden muistoihin kokeneena aikuisena. Työ edustaa hyvää harrasjatasoa.

Seppo Raunala

Seppo Raunala (58) on tuttu näky katukuvassa. Laiha, nälkiintyneen näköinen mies taulu kainalossa. Monet ovat tietävinään, että taulu on useimmiten vielä märkä luomistyön jäjiltä ja se on pantava nopeasti kiertoon hinnalla, jonka voi aina sopia taiteilijan kanssa.

 Vaasan eniten myynyt taiteilija

joskus taulu lähtee märkänä 

-Monessa tapauksessa se pitääkin paikkansa. Maalaan paljon lateksilla, joten taulu kuivaa nopeasti. Taulu on kuiva viimeistään siinä vaiheessa, kun se on asiakkaan seinällä, myöntää Raunala

Seppo Raunala on Vaasan eniten myynyt taiteilija. Vaasalaiskodeissa on satoja Raunalan tai Sebastian nimimerkillä signeerattuja töitä.

-Pyrin olemaan itselleni rehellinen vaikka raiskasinkin oman moraalini jossakin vaiheessa. Juuri nyt pyrin selviytymään tekemisen kautta. Käyn melkein päivittäin AA:ssa ja olen pystynyt selvittämään itselleni monia asoita. Minulla on vahva itseironian taju.

-Viinakin tuntuu olevan hallinnassa. Voi olla, että jos olen vääräässä paikassa oikeaan aikaan, niin otan kunnon perskännin, mutta siihen se sitten jää suunnittelee Raunala.

Seppo Raunala kävi syntymässä Kauhajoella, mutta hänet adoptoitiin jo 3 kuukautisena Vaasaan. Kaupungin katuja mies on nyt tallannut 58 vuotta.

Vaasalaisia info:

Hannu Ojala

Palokadulta

Kuva: Hannu Ojala

Akvarellisti Vaasasta 

Hannu Ojala on syntynyt Jokioisissa vuonna 1952. Maalaamista hän on harrastanut koko ikänsä. Ojalan tekniikoita ovat akvarelli, öljy, pastelli, hiili ja tussi. Hän on Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry:n, Vaasan Taidekerhon ja Nordiska Akvarellsällskapet:n jäsen. Toimeentulonsa Ojala saa yrittäjänä.

Hän on osallistunut mm. seuraaviin näyttelyihin: "Siveltimen satoa" Emil Cedercreutzin museo Harjavalta 05, Minun Helsinkini 2006, Sanomatalo Mediatori Helsinki, Huumori ja tekemisen ilo - Seinäjoen taidehalli 06.

Hannu Ojala on ensimmäinen taiteilija albumissa, johon kerätään vaasalaisten taiteilijoiden ja taiteeharrastajien tekemiä kuvia Vaasasta.

Kotisivu:

Itsenäisyyspäivä 6.12

 Itsepäisesti

Mitä taiteilija Hannu Ojala on ajatellut ristiessään teoksensa 6.12 mukaan?

Taiteilijoista ei koskaan tiedä. Sateesta ja hahmoista voisi päätellä, että taiteilijan myötätunto on juuri näiden tavallisten tarpojien puolella. Taitelija Hannu Ojala itse on vakuuttunut, että teoksesta henkii myös Vaasan kaupunki.

Vaasa toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisen Suomen väliaikaisena pääkaupunkina. Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta.

Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.

Vaasa on ollut 400 vuotisen historiansa aikna monena: Nikolainkaupunki, läänin hallintokaupunki, koulukaupunki, teollisuuskaupunki, matkailukaupunkia ja nyt ArtCity - taidekaupunki.

Lisää Hannu Ojalan töitä voit tarkatella täältä:

Vaasa Street Scenes 4

Kuva ja teksti: jagHarjoitelma taustan ja mallin erilaisesta valaisusta. Näitä kohtauksia esiintyy usein amerikkalaisissa TV-sarjoissa ja elokuvissa mutta kokemukseni mukaan aivan liian harvoin Vaasan Toriparkissa.

Street scenes Vaasa

Ja samalla vastaus seuraavaan kysymykseen: "Miksi näissä kuvissa on ainoastaan naispuolisia malleja?" Vastaus: On helpompi saada kameli astumaan neulansilmän läpi kuin saada vaasalainen mies poseeraamaan valokuvassa.

Vaasa postikortit

Selaile postikortteja

 Vaasa 100 vuotta sitten

Millainen Vaasa oli runsaat 100-vuotta sitten? Vaasalaisia infon Gallerian postikorttikokoelma antaa siihen vastauksen. Postikorttialbumin korttien määrä kasvaa tasaiseen tahtiin. Nyt joulukuun alussa 2006 kortteja on vajaat 70. 

Tarkoitus on päästä vuoden kuluessa muutamaan sataan korttiin, joiden kaikkien aiheena on kadonnut tai muuttunut Vaasa.

Voit myös valita vaasalaisia. infon vihreästä yläplkista kohta Galleria ja sieltä edelleen ”Käyttäjien kuvia” ja sen jälkeen ”Postimestari”. Postimestari sijaitsee kolmannella lehdellä. Voit katsella koko postikorttisarjan nuolinäppäimiä klikkailemalla.

Sumujen tie

Kuva: Mjosundsjuck
Sumujen tie - Dimmornas Väg. Joulukuun 3. 2006. Kuvattu Räätälinsaaren länsipuolella - Fotat på västra sidan av Skräddargrundet

Vaasa Street Scenes 2

Kuva: jag
Mallina tässä kuvassa on Vaasan yliopistossa opiskeleva Joy. Hän on hahmona ehdottoman mielenkiintoinen; hiljainen älykkö, jonka malliportfoliosivujen ympärillä pyörii kuitenkin erittäin innokas - lähinnä miehistä koostuva - nettiyhteisö.

Merenpinta Vaasassa

Sentti sadassa vuodessa

maa nousee merenkurkussa

Näiden metallikuulien avulla voi katsoa kuinka korkealla merenpinta on aikoinaan ollut, ja miten meri on väistynyt sadan vuoden välein. Kuulat löytyvät Palosaaren salmen vierestä ja paikalta löytyy myös opaskyltti.

Med hjälp av de här metallkulorna kan man se hur högt vattenytan nådde förr, och hur mycket havet vikit undan med hundra års mellanrum.

Kulorna kan hittas vid Brändö sund och en infotavla finns på plats. Kuva ja teksti: Kike_B

1000-luvun alkaessa nykyisen Vaasan seutu oli lähinnä merenpohjaa. Muutama saari nousi merestä siellä täällä. Yksi suurimmista saarista oli nykyisen Gerbyn kaupunginosan kohdalla.

Asukkaita seudulle alkoi kertymään 1100-luvulla kun metsästäjät, hylkeenpyytäjät ja kalastajat tulivat seudulle etsimään elantoansa.

Vaasan seudulle alkoi kerääntymään ruotsinkielistä asutusta Merenkurkun toiselta puolelta 1200-luvulla. Tämä johtui osaksi Suomen tulemisesta Ruotsin vaikutuspiiriin noin vuonna 1156 alkaneiden ristiretkien myötä. Varsinainen asutuskeskus muodostui Mustasaareen 1300-luvulla Korsholman linnan toimiessa läänin hallinnollisena keskuksena. Nykyisin sen paikalla on vain kumpu muistomerkkeineen.

Vaasa Street Scenes 1

Kuva: Jag

Avaus sarjaan, johon kuvaan vaasalaisia ihmisiä Vaasassa. 

Malli on nimeltään Essi.

Itseasiassa tämä kuva on tyypillinen "Plan B"-otos. Alkuperäinen tarkoitukseni oli mennä kuvaamaan keskustan Citymarkettiin ja katsoa millaisen valoefektin saisi aikaan yhdistämällä malliin salamavalon lisäksi esim. lihatiskistä heijastuvan valon. 

Saavuttuamme Citymarkettiin ja otettuani kameran esiin suunnitelma kariutui kuitenkin välittömästi kun paikalle juoksi Securitaksen harmaapaita, joka ilmoitti, että kuvaaminen on ehdottomasti kielletty.

Vene jumissa

Kuva: Nappailija
Todella hieno oivallus. Onko vene jäänyt jäiden puristukseen unohdukden johdosta vai onko veneen omistaja ikuinen optimisti, joka uskoi avoveden jatkuvan vielä pitkään? Tällaisista kuvista huomaa miten tärkeät Onkilahden peili keskellä kaupunkia on Vaasalle.

Syntinen Vaasa

Kuva: Pappa Razzi
Stripteaseravintola Lady Pink edustaa "syntistä Vaasaa" Paikka sijaitsee palokadulla ravintola Fransmamnnin ja ns. Vanhan apteekin välissä.

Entinen kulkutautisairaala

Kuva: MjosundsJucka

Keskussairaala-alueen kaunein rakennus. Tässä rakennuksessa on toiminut mm. kulkutautisairaala. Talon etusivulla olevien ikkunoiden ulkopuolella oli portaat tai tikapuuntapaiset, joilta omaiset saattoivat katsella hoidossa olevia läheisiään. Nykyään talossa toimii. mm. ihotautipoli. Keskussairaalan vanha osa on vuodelta 1902 (I.Reinius).

Raippaluodon silta 2

Kuva: SR
Raippaluodon silta on niin viehättävä kuvauskohde, että siitä voi huoletta julkaista useita kuvia eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikana. Älä tyydy vain katselemaan siltaa. vaan aja sen ylitse ja tutustu samalla Raippaluotoon.

Åbo Akademi

Kuva: Kike_B

Lähin rakennus on entisen rantamyllyn konttori. Siellä istuu nykyään Åbo Akademi Vasan hallinnollinen puoli. A.A.Levón perusti Vaasan Höyrymyllyn 1849. Levónin talo, nykyinen konttori, on vuodelta 1861 (C.A.Setterberg).

Den närmaste byggnaden är den före detta strandkvarnens kontor. Nu sitter Åbo Akademi Vasas administrativa sida där.

Kirkkopuisto talvella

Kuva: pohjalaane
Luminen kirkkopuisto on kuin kidesokerilla kuorrutettu. Jos poistaa taustalla näkyvät autot niin näkyvä voisi olla otettu milloin tahansa 1900-2006.

Sokeritehtaan ranta

Kuva ja teksti: Starman

Tältä rannalta Vaskiluodosta on mahtavat merinäköalat. Nauttivatkohan parakit ja jätemaa lepopaikoistaan täysin siemauksin? Eipä luulisi olevan pakko rakentaa Vaskiluodon pururadan päälle, kun on jäljellä tämänlaista joutomaata ympäri Vaskiluotoa. Tässäkin siis merinäköalat isolle selälle. Ainoata hyvää maankäyttöä tässä kuvassa ovat veneet. Ne kuuluvatkin Vaasan rannoille. niistä en valita.

Kaupunginselkä

Kuva: Kike_b

Näkymä Eteläiselle Kaupunginlahdelle Rantakadun eteläpään läheltä.
Utsikt mot Södra Stadsfjärden nära Strandgatans södra ända.

Ns. Gustafsborgin rantareitti houkuttaa vaaslaisia säällä kuin säällä.

Raippaluodon silta

Kuva: Kike_B

Raippaluodon silta - Replotbron

Raippaluodon silta (ruots. Replotbron) on Suomen pisin. Silta yhdistää Raippaluodon mantereeseen Mustasaaren kunnassa. 

Sillan pituus on 1 045 metriä. Se rakennettiin korvaamaan Suomen vilkkaimmin liikennöityä lauttayhteyttä. Sillan rakentaminen maksoi noin 25 miljoonaa euroa.

Sillan peruskivi muurattiin 3. kesäkuuta 1996, ja se avattiin liikenteelle 27. elokuuta 1997. Sillan vihki tuolloinen presidentti, Martti Ahtisaari.

Silta yhdistää Raippaluodon–Björkön alueen mantereeseen ja korvaa aiemmin käytössä olleen lossiyhteyden.

Siltaa kannattelee 13 massiivista betonitukea, 2 maatukea, 9 välitukea ja 2 pylonia. Pylonit nousevat 82,5 metrin korkeuteen.

Sillan keskiosaa kannattelevat pylonien huipulle kiinnitetyt teräspalkit. Pisimmät vaijerit ovat 127 metriä pitkät. Siltaa kannattelee 64 vaijeria. Ajoradan leveys on 12 metriä, josta 8,25 metriä on tarkoitettu autoliikenteelle ja 3,75 metriä varattu kevytväyläksi. Vapaa korkeus merenpinnan yläpuolella on 26 metriä.

Merenkurkun maailmanperintö

Kuva: juhaz

 Merenkurkun maailmanperintöalue

Vaasan edustalla sijaitseva Merenkurkun saaristo hyväksyttiin heinäkuussa 2006 Unescon maailmanperintöluetteloon. Merenkurkku kuuluu saman kategoriaan luonnonperinnön klassikoiden, kuten Australian Ison Valliriutan, Galápagossaarten ja Yellowstonen kansallispuiston kanssa

.

Merenkurkun alue on ensimmäinen maailmanperintöluetteloon hyväksytty suomalainen luonnonperintökohde. Tarkalleen ottaen se on Ruotsin Höga Kustenin maailmanperintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maankohoaminen näkyy ainutlaatuisella tavalla.

Merenkurkku on pääosin matalaa moreenisaaristoa, jonka korkein kohta kohoaa ainoastaan noin 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Erityisen vaikuttavia ovat mannerjään Pohjanmaan tasangolle muovaamat pyykkilautamoreenikentät eli De Geer -moreenit. Maisema on seurausta jäätiköitymis- ja sulamisvaiheista viimeisen jääkauden aikana.Merenkurkussa maankohoaminen on hyvin voimakasta, keskimäärin 8mm vuodessa. 

Saaristo muuttaa siis jatkuvasti muotoaan: uusia saaria nousee, merenlahdet muuttuvat järviksi ja veneväylät mataloituvat. Nämä muutokset ovat havaittavissa yhden ihmispolven aikana, sillä maa-ala kasvaa vuosittain sadalla hehtaarilla. Uloimmista saarista on matkaa Ruotsiin vain noin 25 kilometriä.

Merenkurkun alue vapautui jäätiköstä noin 10 000 vuotta s

Vaasan yliopiston Meri-Campus

Kuva: Kike_B

Vaasan Meri-Campus

Vaasan yliopiston MeriCampus lienee Suomen kaunein. Meren rannalla, kaupungin kainalossa sijaitseva yliopsto tuo Vaasaan aivan uudenlaista sykettä. Vaasa on monipuolinen
koulutuskaupunki, jossa elinikäinen oppiminen alkaa esiopetuksesta ja jatkuu aina ikäihmisten yliopistoon. 

Kaupungin eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on noin 25 000 opiskelijaa. Vuonna 1987 aloitettu ja päiväkodeista peruskoulun yhdeksännelle luokalle ulottuva ruotsin ja suomen kielen kielikylpymenetelmä on esimerkkinä muulle Suomelle.

Englanninkielistä opetusta Vaasassa on tarjolla leikkikoulusta kansainväliseen ylioppilastutkintoon ja ammatilliseen tai korkeakoulututkintoon saakka.

Kaupungin seitsemässä eri korkeakouluyksikössä on noin 11 500 opiskelijaa, jotka opiskelevat yli 30 koulutusohjelmassa suomen, ruotsin ja englannin kielellä..

Öinen Vaasa

Kuva: zapman
Öinen Vaasa houkuttaa viettelee ja vetää puoleensa. Tunnelma on kuin "Kotkan Ruususta".