Pimeä ja lumeton Vaasa

Näkymä laiturilta - Vy från bryggan

Kuva: MjosundsJuc

Pimeä ja lumeton talvi masentaa noin puolta suomalaisista. Toinen puoli ei huomaa mitään oireita tai ei välitä niistä. Lämmin ja pimeä talvi haittaa elämää monin eri tavoin: luonto kärsii, tulvat aiheuttavat vahinkoa ja pienet sureva, että voiko Joulupukkio tulle kun ei ole lunta.

Mielenkiintoinen ilmiö ainkin vasalaisia.info Gallerian kannalta on se, että yökuvat ovat selvästi lisääntyneet. Pimeässä loistavat valot ja vain vaivoin ympäaristöstä piirtyvät rakennukset kiehtovat esteettisiä sieluja. Totta on, että valojen valaisemat varjottomat maisemat saavat mielikuvituksen liikkeelle.

Vaasan Inkerinpuisto

 
Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki

Kuva: Kike_B

Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Sijainti: Inkerinpuisto Kauppapuistikon päässä Hietalahden mäellä Tekijä: Tea Helenelund. Paljastettu: 11.5.1955

Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa ( 130 sm ) oleva tyttö pitelee hellävaroen siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on 190 sm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki.

Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. Teksti on latinankielinen: PROTEGE CRESCENTEM – PARVIS ESTO VIA TUTA!

Suojele kasvua – Turvaisaa tie pienien olkoon! - Skydda de växande – Säker sin väg de minsta hava! )
Vaasalaisen urbaanilegendan mukaan patsaan ja puiston nimi tulee siitä, että Inkeri niminen tyttö kuoli auton alle yrittäessään pelastaa haavoittunutta varpusta jäämästä auton alle.

Kasitie

Kuva: juhaz
Kasitie tähdittää matkaa

Parempi pidätttäytyä kommentoimasta. juhazin kuvia voit tarkastella hänen omassa albumissaan vaaslaisia.info Galleriassa. Liity sinäkin galleristien joukkoon. Jokainen vaasalaisia.info foorumiin rekisteröitynyt voi perustaa oman kuva-albumin tai useampia. Kuvia galleriassa on tällä hetkellä runsaat 450 ja niitä on katsottu lähes 73 000 kertaa.

Aleksanteri Salsa

Aleksanteri Salsa, Lemmenkuja - 40x50

Paikka: Galleria Taide ja Kehys

Nostalgiaa Präntööltä

Artcityssä on tuhansia tarinoita taiteilijoista, taiteesta ja taiteen harrastajista. Aleksanteri Salsa kuuluu jälkimmäisiin. Kysymyksessä on nimimerkki. 

Aleksanteri ei halua minkäänlaista julkisuutta. Sen verran häneastä tiedetään, että kysymyksessä on yli 60-vuotias turkulainen puuseppä, joka nykyään asuu Vaasassa. Lemmenkuja on maalattu 2004.

Aleksanteri Salsan nostalginen työ Palosaarelta on tyypillinen harrastajamaalarille. Tekijä palaa menneisyyden, ehkä lapsuuden muistoihin kokeneena aikuisena. Työ edustaa hyvää harrasjatasoa.

Seppo Raunala

Seppo Raunala (58) on tuttu näky katukuvassa. Laiha, nälkiintyneen näköinen mies taulu kainalossa. Monet ovat tietävinään, että taulu on useimmiten vielä märkä luomistyön jäjiltä ja se on pantava nopeasti kiertoon hinnalla, jonka voi aina sopia taiteilijan kanssa.

 Vaasan eniten myynyt taiteilija

joskus taulu lähtee märkänä 

-Monessa tapauksessa se pitääkin paikkansa. Maalaan paljon lateksilla, joten taulu kuivaa nopeasti. Taulu on kuiva viimeistään siinä vaiheessa, kun se on asiakkaan seinällä, myöntää Raunala

Seppo Raunala on Vaasan eniten myynyt taiteilija. Vaasalaiskodeissa on satoja Raunalan tai Sebastian nimimerkillä signeerattuja töitä.

-Pyrin olemaan itselleni rehellinen vaikka raiskasinkin oman moraalini jossakin vaiheessa. Juuri nyt pyrin selviytymään tekemisen kautta. Käyn melkein päivittäin AA:ssa ja olen pystynyt selvittämään itselleni monia asoita. Minulla on vahva itseironian taju.

-Viinakin tuntuu olevan hallinnassa. Voi olla, että jos olen vääräässä paikassa oikeaan aikaan, niin otan kunnon perskännin, mutta siihen se sitten jää suunnittelee Raunala.

Seppo Raunala kävi syntymässä Kauhajoella, mutta hänet adoptoitiin jo 3 kuukautisena Vaasaan. Kaupungin katuja mies on nyt tallannut 58 vuotta.

Vaasalaisia info:

Hannu Ojala

Palokadulta

Kuva: Hannu Ojala

Akvarellisti Vaasasta 

Hannu Ojala on syntynyt Jokioisissa vuonna 1952. Maalaamista hän on harrastanut koko ikänsä. Ojalan tekniikoita ovat akvarelli, öljy, pastelli, hiili ja tussi. Hän on Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry:n, Vaasan Taidekerhon ja Nordiska Akvarellsällskapet:n jäsen. Toimeentulonsa Ojala saa yrittäjänä.

Hän on osallistunut mm. seuraaviin näyttelyihin: "Siveltimen satoa" Emil Cedercreutzin museo Harjavalta 05, Minun Helsinkini 2006, Sanomatalo Mediatori Helsinki, Huumori ja tekemisen ilo - Seinäjoen taidehalli 06.

Hannu Ojala on ensimmäinen taiteilija albumissa, johon kerätään vaasalaisten taiteilijoiden ja taiteeharrastajien tekemiä kuvia Vaasasta.

Kotisivu:

Itsenäisyyspäivä 6.12

 Itsepäisesti

Mitä taiteilija Hannu Ojala on ajatellut ristiessään teoksensa 6.12 mukaan?

Taiteilijoista ei koskaan tiedä. Sateesta ja hahmoista voisi päätellä, että taiteilijan myötätunto on juuri näiden tavallisten tarpojien puolella. Taitelija Hannu Ojala itse on vakuuttunut, että teoksesta henkii myös Vaasan kaupunki.

Vaasa toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisen Suomen väliaikaisena pääkaupunkina. Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta.

Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.

Vaasa on ollut 400 vuotisen historiansa aikna monena: Nikolainkaupunki, läänin hallintokaupunki, koulukaupunki, teollisuuskaupunki, matkailukaupunkia ja nyt ArtCity - taidekaupunki.

Lisää Hannu Ojalan töitä voit tarkatella täältä:

Vaasa Street Scenes 4

Kuva ja teksti: jagHarjoitelma taustan ja mallin erilaisesta valaisusta. Näitä kohtauksia esiintyy usein amerikkalaisissa TV-sarjoissa ja elokuvissa mutta kokemukseni mukaan aivan liian harvoin Vaasan Toriparkissa.

Street scenes Vaasa

Ja samalla vastaus seuraavaan kysymykseen: "Miksi näissä kuvissa on ainoastaan naispuolisia malleja?" Vastaus: On helpompi saada kameli astumaan neulansilmän läpi kuin saada vaasalainen mies poseeraamaan valokuvassa.

Vaasa postikortit

Selaile postikortteja

 Vaasa 100 vuotta sitten

Millainen Vaasa oli runsaat 100-vuotta sitten? Vaasalaisia infon Gallerian postikorttikokoelma antaa siihen vastauksen. Postikorttialbumin korttien määrä kasvaa tasaiseen tahtiin. Nyt joulukuun alussa 2006 kortteja on vajaat 70. 

Tarkoitus on päästä vuoden kuluessa muutamaan sataan korttiin, joiden kaikkien aiheena on kadonnut tai muuttunut Vaasa.

Voit myös valita vaasalaisia. infon vihreästä yläplkista kohta Galleria ja sieltä edelleen ”Käyttäjien kuvia” ja sen jälkeen ”Postimestari”. Postimestari sijaitsee kolmannella lehdellä. Voit katsella koko postikorttisarjan nuolinäppäimiä klikkailemalla.

Sumujen tie

Kuva: Mjosundsjuck
Sumujen tie - Dimmornas Väg. Joulukuun 3. 2006. Kuvattu Räätälinsaaren länsipuolella - Fotat på västra sidan av Skräddargrundet

Vaasa Street Scenes 2

Kuva: jag
Mallina tässä kuvassa on Vaasan yliopistossa opiskeleva Joy. Hän on hahmona ehdottoman mielenkiintoinen; hiljainen älykkö, jonka malliportfoliosivujen ympärillä pyörii kuitenkin erittäin innokas - lähinnä miehistä koostuva - nettiyhteisö.

Merenpinta Vaasassa

Sentti sadassa vuodessa

maa nousee merenkurkussa

Näiden metallikuulien avulla voi katsoa kuinka korkealla merenpinta on aikoinaan ollut, ja miten meri on väistynyt sadan vuoden välein. Kuulat löytyvät Palosaaren salmen vierestä ja paikalta löytyy myös opaskyltti.

Med hjälp av de här metallkulorna kan man se hur högt vattenytan nådde förr, och hur mycket havet vikit undan med hundra års mellanrum.

Kulorna kan hittas vid Brändö sund och en infotavla finns på plats. Kuva ja teksti: Kike_B

1000-luvun alkaessa nykyisen Vaasan seutu oli lähinnä merenpohjaa. Muutama saari nousi merestä siellä täällä. Yksi suurimmista saarista oli nykyisen Gerbyn kaupunginosan kohdalla.

Asukkaita seudulle alkoi kertymään 1100-luvulla kun metsästäjät, hylkeenpyytäjät ja kalastajat tulivat seudulle etsimään elantoansa.

Vaasan seudulle alkoi kerääntymään ruotsinkielistä asutusta Merenkurkun toiselta puolelta 1200-luvulla. Tämä johtui osaksi Suomen tulemisesta Ruotsin vaikutuspiiriin noin vuonna 1156 alkaneiden ristiretkien myötä. Varsinainen asutuskeskus muodostui Mustasaareen 1300-luvulla Korsholman linnan toimiessa läänin hallinnollisena keskuksena. Nykyisin sen paikalla on vain kumpu muistomerkkeineen.

Vaasa Street Scenes 1

Kuva: Jag

Avaus sarjaan, johon kuvaan vaasalaisia ihmisiä Vaasassa. 

Malli on nimeltään Essi.

Itseasiassa tämä kuva on tyypillinen "Plan B"-otos. Alkuperäinen tarkoitukseni oli mennä kuvaamaan keskustan Citymarkettiin ja katsoa millaisen valoefektin saisi aikaan yhdistämällä malliin salamavalon lisäksi esim. lihatiskistä heijastuvan valon. 

Saavuttuamme Citymarkettiin ja otettuani kameran esiin suunnitelma kariutui kuitenkin välittömästi kun paikalle juoksi Securitaksen harmaapaita, joka ilmoitti, että kuvaaminen on ehdottomasti kielletty.

Vene jumissa

Kuva: Nappailija
Todella hieno oivallus. Onko vene jäänyt jäiden puristukseen unohdukden johdosta vai onko veneen omistaja ikuinen optimisti, joka uskoi avoveden jatkuvan vielä pitkään? Tällaisista kuvista huomaa miten tärkeät Onkilahden peili keskellä kaupunkia on Vaasalle.

Syntinen Vaasa

Kuva: Pappa Razzi
Stripteaseravintola Lady Pink edustaa "syntistä Vaasaa" Paikka sijaitsee palokadulla ravintola Fransmamnnin ja ns. Vanhan apteekin välissä.

Entinen kulkutautisairaala

Kuva: MjosundsJucka

Keskussairaala-alueen kaunein rakennus. Tässä rakennuksessa on toiminut mm. kulkutautisairaala. Talon etusivulla olevien ikkunoiden ulkopuolella oli portaat tai tikapuuntapaiset, joilta omaiset saattoivat katsella hoidossa olevia läheisiään. Nykyään talossa toimii. mm. ihotautipoli. Keskussairaalan vanha osa on vuodelta 1902 (I.Reinius).

Raippaluodon silta 2

Kuva: SR
Raippaluodon silta on niin viehättävä kuvauskohde, että siitä voi huoletta julkaista useita kuvia eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikana. Älä tyydy vain katselemaan siltaa. vaan aja sen ylitse ja tutustu samalla Raippaluotoon.

Åbo Akademi

Kuva: Kike_B

Lähin rakennus on entisen rantamyllyn konttori. Siellä istuu nykyään Åbo Akademi Vasan hallinnollinen puoli. A.A.Levón perusti Vaasan Höyrymyllyn 1849. Levónin talo, nykyinen konttori, on vuodelta 1861 (C.A.Setterberg).

Den närmaste byggnaden är den före detta strandkvarnens kontor. Nu sitter Åbo Akademi Vasas administrativa sida där.

Kirkkopuisto talvella

Kuva: pohjalaane
Luminen kirkkopuisto on kuin kidesokerilla kuorrutettu. Jos poistaa taustalla näkyvät autot niin näkyvä voisi olla otettu milloin tahansa 1900-2006.

Sokeritehtaan ranta

Kuva ja teksti: Starman

Tältä rannalta Vaskiluodosta on mahtavat merinäköalat. Nauttivatkohan parakit ja jätemaa lepopaikoistaan täysin siemauksin? Eipä luulisi olevan pakko rakentaa Vaskiluodon pururadan päälle, kun on jäljellä tämänlaista joutomaata ympäri Vaskiluotoa. Tässäkin siis merinäköalat isolle selälle. Ainoata hyvää maankäyttöä tässä kuvassa ovat veneet. Ne kuuluvatkin Vaasan rannoille. niistä en valita.